haku: @supervisor Gullichsen, Johan / yhteensä: 93
hakutulos-lista
viite: 13 / 93
« edellinen | seuraava »
Tekijä:Varis, Ville
Työn nimi:Keittotekijöiden vaikutuksia havusulfaattimassan laatuun syrjäytyseräkeitossa
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:1999
Sivut:119      Kieli:   fin
Koulu/Laitos/Osasto:Puunjalostustekniikan osasto
Oppiaine:Selluloosatekniikka   (Puu-23)
Valvoja:Gullichsen, Johan
Ohjaaja:
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje
sulje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark P80     | Arkisto
Tiivistelmä (fin):Työssä tutkittiin eri keittotekijöiden vaikutuksia havusulfaattimassan laatuun SuperBatch-keittomenetelmällä, sekä laboratorio-oloissa, että tehdasoloissa.
Erityisesti tutkittiin massan valkaistavuutta ja lujuusominaisuuksia.

Laboratoriokoekeitoilla, jotka keitettiin Superbatch-pilotkeittimellä, tutkittiin kuumamustalipeä(KML)-lämpötilan, keittolämpötilan, KML-täytön suoritustavan ja KML:n kuiva-ainepitoisuuden ja -lämmitysesikäsittelyn vaikutuksia ruskean massan ominaisuuksiin, kuten viskositeettiin, ISO-vaaleuteen, keittosaantoon ja rejektin määrään.
Tutkitut KML-lämpötilat olivat 140, 160, 170 ja 180 °C ja keittolämpötilat 160, 165 ja 175 °C.
KML-täytössä kokeiltiin kolmea eri tapaa ja KML:n kuiva-ainepitoisuudessa kolmea eri tasoa.
KML:n lämmitysesikäsittelyllä simuloitiin tehdaskeittämön KML-akun olosuhteita.
Keitot tehtiin vakiokappalukuun ja -jäännösalkalipitoisuuteen.
Keitoissa käytettiin tehdaslipeitä ja -haketta.
Em. muuttujien vaikutuksia valkaistavuuteen tutkittiin laboratoriovalkaisemalla vakio-oloissa sekvenssillä OQODEpD osa keittomassoista.
Valkaistut massat jauhettiin PFI-jauhimella ja lujuusominaisuudet testattiin.

Tehdaskoeosassa tutkittiin neljän erilaisen keittomallin ajettavuutta ja vaikutuksia massan laatuun SuperBatch-keitossa.
Tutkimuksessa verrattiin tehtaan normaalia keittomallia kolmeen uuteen keittomalliin.
Uusissa malleissa tutkittiin KML I-akun lämpötilan ja KML-täyttötavan, KML:n kuiva-ainepitoisuuden ja keiton kuuman valkolipeäannoksen jakosuhteen vaikutuksia keitossa.
Tehdasmassat valkaistiin laboratoriossa ja niiden lujuusominaisuudet testattiin.
Lisäksi testattiin tehdasvalkaistujen massojen lujuusominaisuudet.

SuperBatch-Pilotkeittojen perusteella havaittiin, että hyvin kuuma (180 °C) KML laski ruskean massan viskositeettia, mutta välillä 140-170 °C ei tapahtunut merkittävää muutosta viskositeetissä.
Myös keinolämpötilan lasku 175:stä 160 °C:een nosti viskositeettiä ja lajiteltua saantoa sekä laski rejektin määrää.
Keittoaika haluttuun kappalukuun Iyheni KML- ja erityisesti keinolämpötilan noustessa.
SB-Pilotmassojen valkaisussa havaittiin, että KML-lämpötilan nosto 160:stä 180 °C:een vähensi lievästi klooridioksidin kulutusta tavoitevaaleuteen, valkaistun massan viskositeetti laski, mutta laboratoriovalkaisun saanto nousi.
Kokonaissaanto säilyi samalla tasolla.
Valkaistujen SB-Pilotmassojen lujuusominaisuuksissa ei havaittu merkittäviä eroja, KML:n kuiva-ainepitoisuuden lasku paransi lievästi repäisylujuutta ja KML-lämpötilan lasku paransi hieman massan jauhautuvuutta.

Kaikkien keinomallien toteutukset tehdasoloissa onnistuivat suhteellisen hyvin.
Suurimmat ajettavuusongelmat esiintyivät, kun KML:n kuiva-ainepitoisuutta laskettiin muuttamalla keittimien syrjäytystä.
Myös ns. splitvalkolipeän optimaalinen annostelu tuotti ongelmia.
Ongelmat keitossa heikensivät keitetyn massan laadun tasaisuutta.

Tehdasmassojen laboratoriovalkaisussa havaittiin, että KML-lämpötilan lasku tehdaskeitossa huononsi massan valkaistavuutta.
Klooridioksidin kulutus tavoitevaaleuteen kasvoi n. 10 kg/ts ja massan vaaleuskatto jäi muita alemmaksi.
KML-lämpötilan lasku tehdaskeitossa paransi lievästi valkaistun massan jauhautuvuutta, muissa lujuusominaisuuksissa ei havaittu merkittävää muutosta.
KML:n kuiva-ainepitoisuuden lasku paransi laboratoriovalkaistun massan repäisylujuutta n. 10 % normaalikeittoon verrattuna, mutta tehdasvalkaistun massan repäisylujuus säilyi ennallaan.
Valkaistavuudessa ei havaittu merkittävää muutosta.
Tehdasvalkaistujen massojen lujuusominaisuudet poikkesivat laboratoriovalkaistujen ominaisuuksista, merkittäviä eroja eri keittomallien välillä ei havaittu.
Keiton kuumavalkolipeäannostelun jakosuhteen muutos ei vaikuttanut merkittävästi massan valkaistavuuteen tai lujuusominaisuuksiin.
ED:1999-04-08
INSSI tietueen numero: 14164
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI