haku: @supervisor Gullichsen, Johan / yhteensä: 93
hakutulos-lista
viite: 10 / 93
« edellinen | seuraava »
Tekijä:Vuorenvirta, Kati
Työn nimi:Pesuhäviön merkitys havusulfaattimassan happidelignifioinnissa
Effect of black liquor carry-over on oxygen delignification of softwood kraft pulp
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:1999
Sivut:84 s. + liitt.      Kieli:   fin
Koulu/Laitos/Osasto:Puunjalostustekniikan osasto
Oppiaine:Selluloosatekniikka   (Puu-23)
Valvoja:Gullichsen, Johan
Ohjaaja:Fuhrmann, Agneta
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje
sulje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark P80     | Arkisto
Tiivistelmä (fin):Tämän työn tavoitteena oli määrittää keittoperäinen pesuhäviötaso, joka vahingoittaa havumassaa ja heikentää happidelignifioinnin tehoa.
Lisäksi selvitettiin kuinka paljon keittoperäinen pesuhäviö kuluttaa happea ja alkalia, sekä kuinka paljon alkaliannosta kasvattamalla voidaan kompensoida keittoperäisen pesuhäviön vaikutuksia happidelignifioinnin selektiivisyyteen (DeltaViskositeetti/DeltaKappaluku).
Työssä vertailtiin myös kontaminoitujen massojen valkaistavuutta ja paperiteknistä potentiaalia sekä kontaminoiduista suodoksista tehtyjen analyysien korrelaatioita.

Happidelignifioiduille massoille vakioalkalitasolla suoritetut kokeet osoittivat, että keittoperäinen puskulipeänä massaan lisätty pesuhäviö vaikutti selektiivisyyteen (DeltaViskositeetti/DeltaKappaluku) heikentävästi ja lineaarisesti kontaminaation kasvaessa.
Vaikka puskulipeän jäännösalkali ja reaktiolämpötilan aiheuttama lämpötilan nousu happivaiheiden alussa vaikuttivat positiivisesti delignifioitumiseen, laski massan viskositeetti lähes lineaarisesti puskulipeäkontaminaation kasvaessa.
Hapenkulutuksessa tapahtui myös lineaarista kasvua ruskean massan keittoperäisen pesuhäviökuorman kasvaessa.

Pesuhäviökuorman kasvaessa alkaliannoksen kasvattaminen vaikutti positiivisesti delignifioitumiseen.
Toisaalta alkaliannoksen kasvattaminen varsinkin puskulipeällä kontaminoiduissa happivaiheissa alensi myös massan loppuviskositeettiä.
Alkaliannoksen kasvu (7,5 kg/BDt) välillä 15-30 kg/BDt kompensoi yksivaiheisissa noin 50 kg COD/BDt ja kaksivaiheisissa happidelignifioinneissa noin 75 kg COD/BDt pesuhäviökuorman vaikutuksen selektiivisyyteen (DeltaViskositeetti/DeltaKappaluku), mutta hapenkulutukseen sillä ei ollut merkittävää vaikutusta.

Pesuhäviökuorman vaikutus massan valkaistavuuteen näkyi lähinnä kappatekijän kasvuna ensimmäisessä D_(0)-vaiheessa.
Pesuhäviökuormalla 200 kg COD/BDt oli noin yhden prosenttiyksikön verran vaikutusta loppumassan vaaleuteen puhtaaseen referenssisekvenssiin verrattuna.
Alhaisemmalle vaaleustasolle jäänyt massa kulutti myös selvästi enemmän kemikaaleja.

Valkaistujen kontaminoitujen happimassojen paperiteknisissä ominaisuuksissa havaittiin melko vähän eroja puhtaisiin massoihin verrattuna.
Suurimmat erot syntyivät massan repäisyindeksissä, joka laski kontaminoiduilla sekvensseillä referenssiin verrattuna.
Maksimissaan ero puhtaan ja kontaminoidun sekvenssin välillä oli yhden repäisy-yksikön verran.
Happidelignifioinnin saanto korreloi hyvin vakio vetolujuudessa (T70) mitattujen repäisyindeksien kanssa.
Saannon lasku happivaiheessa heijastui repäisylujuuteen.
Tämä saattoi johtua yksittäisen kuidun lujuuden heikentymisestä, josta löytyi viitteitä kontaminoitujen sekvenssien märkä zero-spanista ja kuidun pituusmassasta.

Happivaiheiden suodoksista mitatut COD, TOC, Na_(2)SO_(4), johtokyky ja kuiva-aine korreloivat melko hyvin keskenään.
Tulosten pohjalta voidaan olettaa, että vastaavia korrelaatioita löytyy myös tehtaan sisällä, mikä ei kuitenkaan tarkoita, että suodoskuormia voisi korrelaatioiden pohjalta vertailla eri tehtaiden kesken.
Koska johtokykyä on kohtuullisen helppo mitata, voitaneen sitä käyttää pesuhäviökuorman tarkkailuun tehtaalla jonkinlaisena on-line mittauksena.
ED:1999-05-21
INSSI tietueen numero: 14271
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI