haku: @supervisor Paajanen, Tero / yhteensä: 99
viite: 30 / 99
| Tekijä: | Sokka, Kasperi |
| Työn nimi: | Vanerituotteiden muotopysyvyyteen vaikuttavat tekijät |
| Factors influencing dimensional stability of plywood | |
| Julkaisutyyppi: | Diplomityö |
| Julkaisuvuosi: | 2001 |
| Sivut: | 171+ Kieli: fin |
| Koulu/Laitos/Osasto: | Puunjalostustekniikan osasto |
| Oppiaine: | Puutekniikka (Puu-28) |
| Valvoja: | Paajanen, Tero |
| Ohjaaja: | Rinne, Susanna |
| Digitoitu julkaisu: | https://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/88638 |
| OEVS: | Digitoitu arkistokappale on julkaistu Aaltodocissa
|
| Sijainti: | P1 Ark TKK 1111 | Arkisto |
| Tiivistelmä (fin): | Ristiinviilutettu vaneri on rakenteena varsin muotopysyvä. Vaativissa käyttökohteissa ovat asiakkaat kuitenkin kokeneet ongelmaksi vanerilevyjen käyristymisen ja kieroutumisen. Vanerin käyristymisestä on tehty useita tutkimuksia ja ongelmaan on yritetty löytää ratkaisua prosessiolosuhteita muuttamalla. Yksiselitteisten vastausten löytäminen on vaikeata. On pyrittävä löytämään eri tekijöiden keskinäiset vaikutukset, joiden pohjalta voidaan sitten ohjeistaa toimintaa oikeaan suuntaan. Työn tavoitteena oli etsiä vanerituotteiden muotopysyvyyteen vaikuttavia tekijöitä. Tutkimus suoritettiin kirjallisuuden ja aikaisempien tutkimusten tarkasteluna, sekä analysoimalla kohdetehtaan tuotantoprosessia ja varastojärjestelyjä, ja logistiikkaketjua. Tämän perusteella etsittiin suoruuteen eniten vaikuttavat tekijät, jonka jälkeen ne kokeellisesti pyrittiin todentamaan. Ensimmäisessä tehdaskokeessa käytettiin 2[3] faktorikoematriisia. Kahdeksalla koeajolla tutkittiin kolmen eri muuttujan vaikutusta käyristymiseen. Muuttujia vaihdeltiin kahdella eri tasolla. Muuttujiksi valittiin levyn rakenne, viilujen kosteus(hajonta) ja liimaustapa. Jatkokokeessa puolet levyistä liimattiin 50["] ja puolet 60["] päämitassa. Neljäsosa molemmista päämitoista (30 kappaletta sekä 50["] että 60["] mitassa) jätettiin koivupintaisiksi (DIE BB/BB). Yksi neljännes levyistä lähettiin ensimmäisten mittausten jälkeen lakattavaksi (DIE green). Loput levyistä pinnoitettiin melamiinikalvolla. Puolet näistä pinnoitettiin ennen ensimmäisiä mittauksia (DIE transparent) ja puolet jätettiin tasasatumaan noin kahdeksi viikoksi ennen pinnoitusta (DE transparent, 2 vkoa). Viilujen kosteudella on sekä faktorikokeen, että DIE tuoteperheen jatkokokeiden perusteella selvä vaikutus muotovääristymiin. Molemmissa kokeissa viilukerrosten välisen kosteuseron kasvaessa muotovääristymätkin kasvoivat. Liiman syötöllä levitystelalle yhtäaikaisesti molemmin puolin yhdistettynä kevennettyyn uritukseen on saatu aikaan parannuksia liimalevityksen tasaisuudessa ja ainakin 6,5 ja 9,0 mm:n parkettivanereiden muotopysyvyydessä. Vanerin kosteuden muutoksista selvin vaikutus molemmissa kokeissa oli levyjen kulmien ja keskiosan kosteuden erotuksen muutoksella kierouteen varastoinnin aikana. Mitä suuremmaksi kosteusero kasvoi, sitä enemmän levyt kieroutuivat. Laskennallinen tasapainokosteus varastossa ja tehtaan sisällä seuraavat hyvin selvästi ulkoilmassa tapahtuvia muutoksia. Tutkimuksessa esitettiin suosituksia ja jatkotutkimuksia niin kosteuden hallintaan, liimanlevityksen kehittämiseen sekä kuljetukseen ja varastointiin kuin vinosyisyyden hallintaan vanerin rakenteen avulla. Puu raaka-aineena on erittäin heterogeenistä ja käyristymiseen ja kieroutumisen vaikuttavat yleensä useat eri tekijät yhdessä. Ensiarvoisen tärkeää on viilun ja viilujen välisten kosteuserojen minimointi ladonnassa, sekä vanerin kosteuselämisen aiheuttamien muodonmuutosten minimointi logistiikkaketjussa. |
| ED: | 2001-02-28 |
INSSI tietueen numero: 16214
+ lisää koriin
INSSI