haku: @supervisor Paajanen, Tero / yhteensä: 99
viite: 21 / 99
Tekijä: | Innanen, Juha |
Työn nimi: | Lastulevyn pintakerroksen mallinnus ja optimointi |
Modelling and Optimisation of Particle Board Surface Layer | |
Julkaisutyyppi: | Diplomityö |
Julkaisuvuosi: | 2002 |
Sivut: | 127+51 Kieli: fin |
Koulu/Laitos/Osasto: | Puunjalostustekniikan osasto |
Oppiaine: | Puutekniikka (Puu-28) |
Valvoja: | Paajanen, Tero |
Ohjaaja: | Erämaja, Markku |
OEVS: | Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossaOppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa. Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/ Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.
Kirjautuminen asiakaskoneille
Opinnäytteen avaaminen
Opinnäytteen lukeminen
Opinnäytteen tulostus
|
Sijainti: | P1 Ark TKK 972 | Arkisto |
Avainsanat: | particle board properties of particle board homogeneous surface layer modelling optimization lastulevy lastulevyn ominaisuudet homogeeninen pintakerros mallinnus optimointi |
Tiivistelmä (fin): | Tässä tutkimuksessa tutkittiin onko mahdollista valmistaa homogeenisen pinnan omaava lastulevy, jonka mekaaniset ja pinnan laadulliset ominaisuudet ovat yhtä hyviä, tai parempia, kuin nykyisin. Tällainen pinta mahdollistaisi pienemmän hiomavaran käytön ja tasalaatuisemman hionta jäljen. Näin ollen lastulevyteollisuus, joka on keskittynyt huonekaluteollisuuden tarpeisiin, pystyy paremmin vastaamaan MDF-levyn asettamiin haasteisiin. Lisäksi homogeenisella pinnalla on mahdollista saavuttaa kustannussäästöjä, koska liiman kulutusta voidaan vähentää. Tutkimus suoritettiin valmistamalla koelevysarja ja mittaamalla näistä mekaaniset- ja pinnan laadulliset ominaisuudet. Tutkimuksessa tarkasteltiin viiden muuttujan vaikutusta mitattuihin suureisiin. Muuttujina tutkimuksessa olivat: pintalastun osuus, pintalastun liimamäärä, pintalastun liimoituskosteus, sulkeutumisaika ja pintalastun koko. Lisäksi tiheyden vaikutus redusoitiin. Tarkasteltuina suureina olivat taivutuslujuus, kimmomoduuli, poikittaisvetolujuus, pintalujuus, pinnan kovuus, joka mitattiin Brinell-kovuutena, vuorokaudessa imeytyneen veden määrä, paksuusturpoama, pinnan karheus, kiilto, permeabiliteetti, huokoisuus ja tiheysprofiili. Mitattuihin arvoihin sovitettiin paras mahdollinen toisen asteen yhtälö. Tämä suoritettiin vastepinta-analyysillä. Mallien selitysasteet vaihtelivat 6 %:sta 68 %:tiin. Laskennallisia malleja hyödynnettiin optimaalisten asetusarvojen löytämiseksi. Kaikista optimiratkaisuista valittiin ne, jotka täyttivät kaikki standardissa asetetut arvot. Nämä ratkaisut ryhmiteltiin vielä paremmuusjärjestykseen, jotta löydettäisiin parhaista parhain ratkaisu. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös vasteiden välisiä korrelaatiota. Pystyttiin osoittamaan, että joidenkin mitattujen suureiden välillä vallitsee korrelaatiota. Tämän tiedon tulisi tulevaisuudessa helpottaa lastulevyteollisuuden suorittamia jokapäiväisiä laadunvalvontatoimenpiteitä. |
ED: | 2002-01-30 |
INSSI tietueen numero: 18234
+ lisää koriin
INSSI