haku: @supervisor Ovaska, Seppo J. / yhteensä: 9
hakutulos-lista
viite: 9 / 9
« edellinen | seuraava »
Tekijä:Karttunen, Petri
Työn nimi:Comparison of Direction of Arrival and Beamforming Methods
Suunnanestimointi- ja keilanmuodostusmenetelmien vertailu
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:1997
Sivut:x + 104      Kieli:   eng
Koulu/Laitos/Osasto:Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osasto
Oppiaine:Teletekniikka   (S-38)
Valvoja:Ovaska, Seppo J.
Ohjaaja:Laakso, Timo I.
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje
sulje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark S80     | Arkisto
Avainsanat:adaptive antennas
direction of arrival estimation
fixed beamforming
adaptive beamforming
adaptive signal processing
antenna beams
adaptiiviset antennit
signaalin tulosuunnan estimointi
kiinteä keilanmuodostus
adaptiivinen keilanmuodostus
adaptiivinen signaalin käsittely
antennikeilat
Tiivistelmä (fin):Rajoitetun taajuuskaistan tehokkaammalle käytölle asetetaan yhä tiukempia vaatimuksia.
Nykyisten matkapuhelinjärjestelmien kapasiteettia on kasvatettu solujen sektoroinnin avulla, pienentämällä solukokoa ja käyttämällä tiheämpää taajuuksien uudelleenkäyttöä.
Ensisijaisesti adaptiiviset antennit tarjoavat matkapuhelinkäyttäjien spatiaalisen erottelun.
Ne tuottavat kapeita antennikeiloja halutun käyttäjän suuntaan.
Tämä vaatii antennialgoritmien tutkimustarvetta, joiden avulla voidaan paikallistaa ja seurata matkapuhelinkäyttäjiä.
Perusongelma näiden menetelmien kanssa on, että ne eivät välttämättä tarjoa riittävää toiminnallista tehokkuutta.
Joissakin tapauksissa ne voivat täysin epäonnistua saavuttamaan mitään tehokkuutta todellisessa antenniympäristössä epätäydellisen antennimallin tai riittämättömän prosessorikapasiteetin takia.
Tässä työssä tarkastellaan eri suunnanestimointi- ja keilanmuodostusmenetelmien ominaisuuksia.

Suuntavektoriin pohjautuvat keilanmuodostusmenetelmät tarvitsevat etukäteistietoa käyttäjien sijainnista.
Niinpä eri suunnanestimointimenetelmiä on vertailtu simulointituloksin.
Menetelmät on jaettu kolmeen perusryhmään: parametrisiin menetelmiin, ei-parametrisiin Fourier-pohjaisiin menetelmiin ja resoluutiomenetelmiin.
Simulointitulokset osoittavat, että resoluutiomenetelmillä on nimensä mukaisesti parempi erottelukyky verrattuna muihin menetelmiin.
Niiden estimointitehokkuus ei ole riippuvainen lähteiden sijainnista.
Ne saattavat kuitenkin epäonnistua estimoinnissa jos näytteiden määrä on vähäinen tai jos tulosignaalit korreloivat keskenään.
Lisäksi perinteiset Fourier-pohjaiset menetelmät eivät ole laskennallisesti vaativia, mutta niillä on haittana alhainen erottelukyky.

Keilanmuodostusmenetelmät jaettiin myös kolmeen perusryhmään: suuntavektoripohjaisiin menetelmiin, referenssisignaalipohjaisiin menetelmiin ja sokeisiin menetelmiin.
Simulointitulokset osoittavat, että suuntavektoripohjaiset menetelmät ovat herkkiä virheisiin suuntavektorissa ja satunnaisiin virheisiin suuntavektorin elementeissä.
Referenssisignaalipohjaiset menetelmät tarvitsevat useita kymmeniä iterointiaskeleita ennen kuin ne pystyvät saavuttamaan optimin.
Lisäksi suppeneminen on riippuvainen askelkoon valinnasta ja lähteiden sijainnista.
Sokeat menetelmät eivät tarvitse referenssisignaalia, mutta ne eivät välttämättä konvergoidu.
ED:1997-02-19
INSSI tietueen numero: 11927
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI