haku: @supervisor Ovaska, Seppo J. / yhteensä: 9
viite: 9 / 9
« edellinen | seuraava »
Tekijä: | Karttunen, Petri |
Työn nimi: | Comparison of Direction of Arrival and Beamforming Methods |
Suunnanestimointi- ja keilanmuodostusmenetelmien vertailu | |
Julkaisutyyppi: | Diplomityö |
Julkaisuvuosi: | 1997 |
Sivut: | x + 104 Kieli: eng |
Koulu/Laitos/Osasto: | Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osasto |
Oppiaine: | Teletekniikka (S-38) |
Valvoja: | Ovaska, Seppo J. |
Ohjaaja: | Laakso, Timo I. |
OEVS: | Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossaOppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa. Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/ Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.
Kirjautuminen asiakaskoneille
Opinnäytteen avaaminen
Opinnäytteen lukeminen
Opinnäytteen tulostus
|
Sijainti: | P1 Ark S80 | Arkisto |
Avainsanat: | adaptive antennas direction of arrival estimation fixed beamforming adaptive beamforming adaptive signal processing antenna beams adaptiiviset antennit signaalin tulosuunnan estimointi kiinteä keilanmuodostus adaptiivinen keilanmuodostus adaptiivinen signaalin käsittely antennikeilat |
Tiivistelmä (fin): | Rajoitetun taajuuskaistan tehokkaammalle käytölle asetetaan yhä tiukempia vaatimuksia. Nykyisten matkapuhelinjärjestelmien kapasiteettia on kasvatettu solujen sektoroinnin avulla, pienentämällä solukokoa ja käyttämällä tiheämpää taajuuksien uudelleenkäyttöä. Ensisijaisesti adaptiiviset antennit tarjoavat matkapuhelinkäyttäjien spatiaalisen erottelun. Ne tuottavat kapeita antennikeiloja halutun käyttäjän suuntaan. Tämä vaatii antennialgoritmien tutkimustarvetta, joiden avulla voidaan paikallistaa ja seurata matkapuhelinkäyttäjiä. Perusongelma näiden menetelmien kanssa on, että ne eivät välttämättä tarjoa riittävää toiminnallista tehokkuutta. Joissakin tapauksissa ne voivat täysin epäonnistua saavuttamaan mitään tehokkuutta todellisessa antenniympäristössä epätäydellisen antennimallin tai riittämättömän prosessorikapasiteetin takia. Tässä työssä tarkastellaan eri suunnanestimointi- ja keilanmuodostusmenetelmien ominaisuuksia. Suuntavektoriin pohjautuvat keilanmuodostusmenetelmät tarvitsevat etukäteistietoa käyttäjien sijainnista. Niinpä eri suunnanestimointimenetelmiä on vertailtu simulointituloksin. Menetelmät on jaettu kolmeen perusryhmään: parametrisiin menetelmiin, ei-parametrisiin Fourier-pohjaisiin menetelmiin ja resoluutiomenetelmiin. Simulointitulokset osoittavat, että resoluutiomenetelmillä on nimensä mukaisesti parempi erottelukyky verrattuna muihin menetelmiin. Niiden estimointitehokkuus ei ole riippuvainen lähteiden sijainnista. Ne saattavat kuitenkin epäonnistua estimoinnissa jos näytteiden määrä on vähäinen tai jos tulosignaalit korreloivat keskenään. Lisäksi perinteiset Fourier-pohjaiset menetelmät eivät ole laskennallisesti vaativia, mutta niillä on haittana alhainen erottelukyky. Keilanmuodostusmenetelmät jaettiin myös kolmeen perusryhmään: suuntavektoripohjaisiin menetelmiin, referenssisignaalipohjaisiin menetelmiin ja sokeisiin menetelmiin. Simulointitulokset osoittavat, että suuntavektoripohjaiset menetelmät ovat herkkiä virheisiin suuntavektorissa ja satunnaisiin virheisiin suuntavektorin elementeissä. Referenssisignaalipohjaiset menetelmät tarvitsevat useita kymmeniä iterointiaskeleita ennen kuin ne pystyvät saavuttamaan optimin. Lisäksi suppeneminen on riippuvainen askelkoon valinnasta ja lähteiden sijainnista. Sokeat menetelmät eivät tarvitse referenssisignaalia, mutta ne eivät välttämättä konvergoidu. |
ED: | 1997-02-19 |
INSSI tietueen numero: 11927
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI