haku: @keyword mittaukset / yhteensä: 5
hakutulos-lista
viite: 5 / 5
« edellinen | seuraava »
Tekijä:Kangas, Leena
Työn nimi:Rikki- ja typpiyhdisteiden pitoisuudet Suomessa - malli- ja mittaustulosten vertailu
Comparison of modelled and measured concentrations of sulphur and nitrogen compounds in Finland
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:1999
Sivut:70      Kieli:   fin
Koulu/Laitos/Osasto:Teknillisen fysiikan ja matematiikan osasto
Oppiaine:Sovellettu matematiikka   (Mat-2)
Valvoja:Hämäläinen, Raimo P.
Ohjaaja:Norlund, Göran
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje
sulje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark TF80     | Arkisto
Avainsanat:long range transport
sulphur compounds
nitrogen compounds
transport models
measurements
kaukokulkeutuminen
rikkiyhdisteet
typpiyhdisteet
kulkeutumismallit
mittaukset
Tiivistelmä (fin):YK:n Euroopan talouskomission EMEP-projektissa (Co-operative Programme for Monitoring and Evaluation of the Long-Range Transmission of Air Pollutants) Norjan ilmatieteen laitoksella laskettuja kaukokulkeutumismallituloksia on käytetty myös Suomessa useissa tarkasteluissa, joissa on pyritty arvioimaan rikki- ja typpiyhdisteiden pitoisuuksia sekä laskeumaa ja sen alkuperää.
Tämän työn tavoitteena oli arvioida EMEP-mallin tuloksia vertaamalla niitä Ilmatieteen laitoksen Suomessa tekemiin mittauksiin.
Vertailussa käytettiin Ähtärissä, Utössä, Virolahdella ja Oulangalla vuonna 1993 mitattuja vuorokausipitoisuuksia.

Mallilla lasketut rikkidioksidipitoisuuden vuosikeskiarvot olivat mitattuja suurempia, mutta yhteensopivuus oli tyydyttävä.
Erot olivat suurimmillaan asemilla, joiden pitoisuustasot olivat alhaisimmat.
Tämän osasyyksi epäiltiin mittausmenetelmän riittämätöntä tarkkuutta.
Mallin antamat keskimääräiset ilman ja sadeveden sulfaattipitoisuudet olivat yleensä jonkin verran mitattuja pienempiä.
Yhteensopivuus oli kuitenkin parempi kuin rikkidioksidilla.
Rikkiyhdisteillä todettiin yhteensopivuusongelmia erityisesti talvella, mikä johtui siitä, että talviolosuhteiden huomioon ottaminen mallissa on puutteellista.

Typpidioksidipitoisuuksien yhteensopivuus oli vuosikeskiarvoina tyydyttävä.
Mallilla lasketut arvot olivat kuitenkin havaittuja selvästi pienempiä kevät- ja kesäkuukausina pitoisuuksien ollessa alhaisimmillaan, sillä mittausmenetelmä ei ollut riittävän herkkä pitoisuuksien oikeaan määrittämiseen.
Lisäksi lähipäästöt vaikuttivat mittaustuloksiin.
Ilman kokonaisnitraattipitoisuudelle malli antoi mitattuja merkittävästi suurempia arvoja, mikä voi johtua typpikemian mallituksen epätarkkuudesta.
Sadeveden nitraattipitoisuuksilla yhteensopivuus oli hyvä.

Ilman ja sadeveden mitatut ja lasketut ammoniumpitoisuudet vastasivat yleensä toisiaan tyydyttävästi.
Ammoniakkiperäisten yhdisteiden mallitukseen liittyy useita epävarmuustekijöitä, minkä lisäksi mittaus tapahtuu useissa tapauksissa päästölähteen sisällä.
Epävarmuustekijät huomioonottaen yhteensopivuutta voi pitää melko hyvänä.

Suomen rikki- ja typpiyhdisteiden pitoisuuksia arvioitaessa EMEP-mallituloksia voidaan vertailun perusteella pitää käyttökelpoisina.
Sekä mittauksissa että mallissa on kuitenkin puutteita.
Mallin ulkoisista virhelähteistä tärkein eli päästöarvioiden epätarkkuus on myös merkittävä.
Lisäksi työssä todettiin, että mallitulokset edustavat hilaruutukeskiarvoja, joten niiden oikeellisuutta ei voi suoraan päätellä siitä, miten hyvin ne vastaavat yksittäisissä pisteissä tehtyjä mittauksia.
ED:1999-07-20
INSSI tietueen numero: 14596
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI