haku: @instructor Merimaa, Mikko / yhteensä: 8
hakutulos-lista
viite: 4 / 8
« edellinen | seuraava »
Tekijä:Valkama, Timo
Työn nimi:Viivelinjan toteuttaminen optista prosessointia varten
Implementation of optical delay line for optical processing
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:2004
Sivut:v + 55 s. + liitt. 3      Kieli:   fin
Koulu/Laitos/Osasto:Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osasto
Oppiaine:Mittaustekniikka   (S-108)
Valvoja:Ikonen, Erkki
Ohjaaja:Merimaa, Mikko
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje
sulje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark S80     | Arkisto
Avainsanat:optical delay line
binary delay line
optinen viivelinja
binäärinen viivelinja
Tiivistelmä (fin):Pakettikytkentäisessä kuituoptisessa tiedonsiirtoverkossa tarvitaan optinen-sähköinen-optinen -muunnos reititystä varten.
Muunnos rajoittaa taajuuskaistaa, aiheuttaa bittivirheitä ja siihen tarvittava tekniikka on kallista.
Konversiosta aiheutuvien ongelmien eliminoimiseksi pyrkimyksenä on kehittää tiedonsiirtoverkko, jossa myös reititys tehdään optisesti.
Oleellinen komponentti optisessa reitittimessä on viivelinja, joka viivästää pakettia osoitteen määräämän siirtotien avaamiseen kuluvan ajan.

Tässä diplomityössä tutkittiin erityyppisten optisten viivelinjojen soveltuvuutta täysoptisen tiedonsiirtoverkon reitittimessä tarvittavan viiveen synnyttämiseen.
Viive, jonka pituutta on pystyttävä säätämään, saadaan kaikissa tutkituissa viivelinjoissa aikaan muuttamalla valon kulkeman optisen matkan pituutta.
Tarkoitukseen parhaiten soveltuvaksi todettiin binäärinen viivelinja, joka koostuu 2x2 kytkimillä sarjaan kytketyistä viivelenkeistä.
Binäärinen viivelinja toimii digitaali-viive-muuntimena.
Viivelenkkien binäärisen pituusjakauman ansiosta vähäisellä kytkinten määrällä saadaan suuri resoluutio ja viivelinjasta tarvitaan vain maksimiviiveen verran kuitua.
Binäärisestä viivelinjasta on mahdollista toteuttaa takaisin- ja myötäkytketyt konfiguraatiot, joista jälkimmäinen todettiin simulaatioiden perusteella parhaaksi vaihtoehdoksi.
Simulointien avulla selvitettiin eri konfiguraatioiden vaimennus- ja vasteominaisuuksia kytkinten eri asennoissa.
Molemmista binäärisistä viivelinjatyypeistä tehtiin suorituskyvyn karakterisoimiseksi mikromekaanisiin kytkimiin perustuvat prototyypit.

Ylikuulumismittauksen perusteella mikromekaanisilla kytkimillä toteutetusta viivelinjasta ei synny kaikuja järjestelmään.
Vaimennusmittauksessa prototyypin myötäkytketyssä versiossa viiveen pituudella oli pienin vaikutus vaimennuksen suuruuteen.
Viivelinjan vaikutus taajuusvasteeseen mitattiin ja sen todettiin olevan riippumaton viiveen pituudesta.
Vaihekohinamittauksen epävarmuuden takia viivelinjalle voidaan arvioida ainoastaan sen aiheuttaman vaihekohinan yläraja.

Käytännössä viivelinja täytyy toteuttaa nopeilla, esimerkiksi interferometrisilla, kytkimillä joiden vaimennus- ja ylikuulumisominaisuuksien voidaan olettaa kehittyvän tulevaisuudessa mikromekaanisten kytkinten tasolle.
ED:2004-05-03
INSSI tietueen numero: 25189
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI