haku: @keyword diagnosis / yhteensä: 5
viite: 4 / 5
Tekijä:Mäntynen, Samuli
Työn nimi:Evaluation and selection of condition monitoring methods for industrial fans
Teollisuuspuhaltimen kunnonvalvontamenetelmien vertailu ja valinta
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:2004
Sivut:72+25      Kieli:   eng
Koulu/Laitos/Osasto:Konetekniikan osasto
Oppiaine:Koneensuunnitteluoppi   (Kon-41)
Valvoja:Ekman, Kalevi
Ohjaaja:Sarin, Dan
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark TKK  6519   | Arkisto
Avainsanat:condition monitoring
turbomachine
fan
measurement
parameter
diagnosis
intelligent systems
Mindman
kunnonvalvonta
turbopuhallin
puhallin
mittaus
värähtelymittaus
parametri
diagnoosi
älykkäät systeemit
Mindman
Tiivistelmä (fin):Työn päätavoitteena oli löytää mahdollisimman vakaat ja tehokkaat kunnonvalvontamenetelmät teollisuuspuhaltimelle.
Erilaisilla menetelmillä saatu informaatio eri vikatilanteista analysoitiin sekä määritettiin parhaiten tiettyjä vikoja kuvaavat tilastolliset parametrit.
Näitä parametrejä käytetään vikatilanteiden ennakoimiseen Valtion Teknillisen Tutkimuskeskusen johtaman Mindman projektin kehittämässä kunnonvalvontamoduulissa nimeltä Univesal Local Intelligent Module, ULIM.

Kirjallisuuskatselmuksessa selvitetään erilaisia turbokoneiden vikatilanteita ja niiden analysointimenetelmiä.
Katselmuksessa esitetään yleisimmät vikatilanteet, yleisesti käytetyt menetelmät niiden tunnistamiseksi sekä katsaus tulevaisuuden kunnonvalvontamenetelmiin.

Tämän sovelluksen yleisimpien vikojen löytämiseksi tehtiin systemaattinen vikatarkastelu käyttäen vika- ja vaikutusanalyysiä, joka tunnetaan nimellä "potential failure mode and effects analysis".
Tarkastelun tuloksia käytettiin apuna tutkittavien vikatilanteiden valinnassa.
Vikatilanteita mitattiin useilla erilaisilla antureilla.
Mittaussignaalit analysoitiin kirjallisuudessa esitettyjen periaatteiden mukaisesti ja parametrit laskettiin mittausinformaatiosta jatkoa varten.

Parametrien valinta tehtiin neliportaisen vakaustarkastelun avulla.
Kullekin vikatilanteelle oli määriteltynä noin 650 erilaista parametriä.
Lopulta parametreistä muodostettiin kahdeksan parametrin joukkoja.
Nämä parametrijoukot pystyvät erottelemaan erilaiset vikatilanteet toisistaan.
Tarkastelun jälkeen valittiin 20 parasta ja vakainta parametriä.
Nämä 20 parametriä voitiin laskea kahden kiihtyvyys anturin signaaleista.

Parametrien käyttökelpoisuutta käsiteltiin laajalti.
Tässä yhteydessä käsiteltiin luonnon epävarmuutta ja erilaisia häiriölähteitä mittauksissa.
Lopputuloksena saatiin neljä parametrijoukkoa.
Molempia mahdollisia sekä yhden, että kahden anturisignaalin parametrijoukkoja on esitetty, koska ULIM voi käyttää joko yhtä tai kahta kanavaa.
Tutkimuksen pohjalta muodostettiin myös alustava suunnitelma jatkokehitykselle ja saatujen parametrien soveltuvuuden tarkastelemiselle.
ED:2004-05-13
INSSI tietueen numero: 25233
+ lisää koriin
INSSI