haku: @keyword jäykkyys / yhteensä: 8
hakutulos-lista
viite: 6 / 8
« edellinen | seuraava »
Tekijä:Sillfors, Mikael
Työn nimi:Aallotuskartongin jäykkyysominaisuuksien kehittäminen
Improvement of stiffness properties of corrugating medium
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:2005
Sivut:143 s. + liitt. 27      Kieli:   fin
Koulu/Laitos/Osasto:Puunjalostustekniikan osasto
Oppiaine:Paperitekniikka   (Puu-21)
Valvoja:Paulapuro, Hannu
Ohjaaja:Manskinen, Jukka
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje
sulje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark TKK  632   | Arkisto
Avainsanat:corrugated medium
stiffness
compression strength
refining
fractionation
aallotuskartonki
jäykkyys
puristuslujuus
CMT
CCT
jauhatus
fraktiointi
Tiivistelmä (fin): Työn tavoitteena oli selvittää mitkä tekijät vaikuttavat aallotuskartongille tärkeisiin jäykkyysominaisuuksiin ja niiden vaihteluun.
Tältä pohjalta laadittiin hypoteesi siitä, minkälaisia kuitujen tulisi olla keiton, kuidutuksen ja jauhatuksen jälkeen.
Edelleen selvitettiin miten saavutetaan jäykkyyden kannalta optimaalinen jauhatustulos ja miten vaikuttaa raaka-aine ja sen ikä.
Kokeellisessa osassa tutkittiin fraktioinnin mahdollisuuksia jauhatustuloksen parantamisessa ja etsittiin Heinolan massalle sopivia jauhatusolosuhteita.

Aallotuskartongille tärkeät jäykkyysominaisuudet CCT (Corrugated Chrush Test) ja CMT (Corrugated Medium Test) ovat taivutusjäykkyyden ja puristuslujuuden yhdistelmiä.
CCT riippuu lähinnä puristuslujuudesta, joka paranee kun kartonkia tiivistetään, sidokset lisääntyvät ja vapaan kuitusegmentin pituus lyhenee.
Kartongin paksuudesta riippuen CMT:hen vaikuttaa myös taivutusjäykkyys.
CMT:lla on tiheyden funktiona maksimi.

Jäykkyyden kannalta optimaalinen kuitu on ehjä, suoraja ohutseinäinen.
Sillä on pieni fibrillikulma, ts. korkea kimmokerroin ja se sitoutuu voimakkaasti.
Käytetty puulaji ja varastointiaika vaikuttavat merkittävästi.
Kohtuullinen varastointi voi olla eduksi.
Sitoutumisen kannalta tärkeä hemiselluloosapitoisuus pyritään säilyttämään keitossa.
Jauhatusvaikutuksista toivotuin on ulkoinen fibrillaatio.
Varovainen jauhatus kehittää kuituja paremmin.

Jauhamatonta Heinolan tehdasmassaa fraktioitiin painelajittimella karkea-, keski- ja hienojakeeseen.
Kunkin jakeen paperiteknistä potentiaalia selvitettiin laboratoriojauhatuksin.
Karkeajae vaati huomattavasti enemmän jauhatusta kuin keskijae.
Varovainen jauhatus sopi kummallekin jakeelle parempi kuin raju.

Pilotkokeissa karkeajaetta jauhettiin ensin erikseen ja lisättiin jauhamaton keskijae toiseen jauhatusvaiheeseen.
Hienojae ohjattiin jauhamattomana takaisin prosessiin.
Karkeajakeen jauhatusmäärä vaikutti merkittävästi siihen millainen lujuus- ja jäykkyystaso tietyllä jauhatusenergialla oli mahdollista saavuttaa.
Karkeajakeen erillisjauhatus vähensi merkittävästi muun massan jauhatus tarvetta.
Lopullinen jauhatuksella saavutettava lujuustaso määräytyi käytetystä kokonaisenergiasta.

Tehdaskokeissa todettiin, että jauhatuksen EOK-säätö tuottaa homogeenisempaa massaa kuin tehosäätö.
Lopputuotteen laatuvaihtelu ei kuitenkaan vähentynyt.
ED:2005-04-06
INSSI tietueen numero: 28252
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI