haku: @instructor Sammalkorpi, Maria / yhteensä: 6
hakutulos-lista
viite: 6 / 6
« edellinen | seuraava »
Tekijä:Kautto, Kaisa
Työn nimi:Uniform Point Distributions and Their Voronoi Duals on Closed, Positively Curved Surfaces
Tasaiset pistejakaumat ja niiden Voronoi-duaalit suljetuilla, positiivisesti kaareutuvilla pinnoilla
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:2005
Sivut:74      Kieli:   eng
Koulu/Laitos/Osasto:Teknillisen fysiikan ja matematiikan osasto
Oppiaine:Laskennallinen tekniikka   (S-114)
Valvoja:Kaski, Kimmo
Ohjaaja:Sammalkorpi, Maria ; Sutton, Adrian
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje
sulje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark TF80     | Arkisto
Avainsanat:uniform point distribution
Voronoi dual
Thomson problem
fullerenes
hexagonal network
Thomsonin ongelma
Voronoi-duaali
kuusikulmioverkko
fullereeni
Tiivistelmä (fin):Tässä työssä on tutkittu kuusikulmioverkkoja ja tasaisia pistejakaumia suljetuilla, positiivisesti kaareutuneilla pinnoilla.
Erityisesti tässä työssä keskityttiin tarkastelemaan ellipsoideja, jotka muodostuvat kun yksikköpalloa joko litistetään tai venytetään.
Hiiliatomit järjestäytyvät tasossa kuusikulmioverkoksi, joten tutkimuksessa keskityttiin tällaisiin verkkoihin.
Ellipsoidimaisiin pintoihin puolestaan keskityttiin siitä syystä, että luonnossa esiintyy ellipsoidimaisia hiilirakenteita, fullereeneja.
Näitä tarkastelemalla voidaan ymmärtää kuusikulmioverkon sopeutuminen kaarevalle pinnalle.
Geometrisista rajoituksista johtuen kuusikulmioverkko kaarevalla pinnalla ei voi säilyä täydellisenä, vaan siihen tulee defektejä, kuten viisikulmioita.

Tässä diplomityössä on tarkasteltu näiden defektien jakautumista edellä mainituilla pinnoilla ja kyseisten pintojen kaarevuuden vaikutusta näihin jakaumiin.
Simulaatioita varten kehitettiin Fortran-ohjelma.
Havaittiin muun muassa, että defektit kerääntyvät alueille, joilla pinnan kaarevuus on suuri ja että defektien koko asettaa rajoituksia muodostuville verkoille.
Työssä saavutettuja tuloksia voidaan hyödyntää esimerkiksi stabiilien hiilimolekyylien rakenteiden ennustamisessa ja taipuneiden nanoputkien mallinnuksessa.

Työssä on tutkittu yksityiskohtaisesti myös tasaisia pistejakaumia.
Ne liittyvät olennaisesti moniin materiaalitutkimuksen ongelmiin ja tässä työssä niitä käytettiin tutkittujen kuusikulmioverkkojen generointiin.
Tämän lisäksi myös näiden pistejakaumien ominaisuuksia tutkittiin.
Pistejakaumista saatuja tutkimustuloksia voidaan hyödyntää esimerkiksi virustutkimuksessa.
ED:2005-11-08
INSSI tietueen numero: 29934
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI