haku: @keyword measurements / yhteensä: 9
hakutulos-lista
viite: 6 / 9
« edellinen | seuraava »
Tekijä:Ollinaho, Ossi Iivari
Työn nimi:Organisational innovativeness: measuring the antecedents and outcomes
Organisaation innovatiivisuuden edellytysten ja tulosten mittaaminen
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:2005
Sivut:105      Kieli:   eng
Koulu/Laitos/Osasto:Teknillisen fysiikan ja matematiikan osasto
Oppiaine:Yritysstrategia ja kansainvälinen liiketoiminta   (TU-91)
Valvoja:Wallenius, Hannele
Ohjaaja:Parhankangas, Annaleena ; Lehtonen, Jorma
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje
sulje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark TF80     | Arkisto
Avainsanat:organisational innovativeness
measurements
organisational culture
organisaation innovatiivisuus
mittaaminen
organisaatiokulttuuri
Tiivistelmä (fin):Yritysten on nykyään lähes pakko uudistua, innovoida, pysyäkseen hengissä ja kukoistaakseen.
Yritysten pitää kehittyä: keksiä uusia tuotteita, prosesseja ja tapoja toimia eri tahojen kanssa säilyttääkseen kilpailuetunsa.
On siis tärkeää ymmärtää organisaation uudistumiskykyyn vaikuttavia tekijöitä, jotta niihin voisi yrittää vaikuttaa.
Kirjallisuudessa on tutkittu organisaation innovatiivisuutta laajasti.
Itse käsitteestä ja siihen vaikuttavista tekijöistä ei kuitenkaan ole päästy sopuun.
Mitään vakiintunutta teoreettista mallia ei organisaation innovatiivisuudesta myöskään ole tehty.

Tämän diplomityön tavoitteena oli rakentaa innovatiivisuusmittaristo UPM-Kymmene Oyj:lle (UPM).
Tavoitteen saavuttamiseksi työssä kehitettiin teoreettinen malli organisaation innovatiivisuudesta.
Tämä malli sisältää viisi luokkaa innovatiivisuusmittareille.
Mittareita etsittiin ensisijaisesti kirjallisuudesta, mutta UPM:n erityispiirteet oli otettava huomioon niiden valinnassa.
Teoreettisen mallin taustalla on syy-seuraus -suhde.
Näin päästään käsiksi tutkittavan ilmiön dynamiikkaan.
Mallissa on kolme luokkaa innovatiivisuudelle: edellytykset (syyt) sekä kaksi luokkaa seurauksille: volyymi ja hyöty.
Mittarit jaettiin vielä mielipiteisiin perustuviin ja konkreettisia asioita mittaaviin luokkiin.
Koska volyymin mittaamiseen ei nähty järkeväksi käyttää mielipiteisiin pohjautuvia mittareita, saatiin mittaristoon kaikkiaan viisi luokkaa mittareille.
Mittariston nimi on innovatiivisuusindeksi.

Koska malli pohjautuu syy-seuraus -suhteelle, voidaan tästä johtaa seuraavia asioita.
Ensinnäkin, jos syy-seuraus -suhde toimii, seurauksiin voidaan vaikuttaa yksinomaan niiden syiden avulla.
Toisekseen mielipiteisiin pohjautuviin mittareihin voidaan vaikuttaa ensisijaisesti henkilöjohtamisella, ei säännöillä.
Konkreettisiin mittareihin puolestaan voidaan vaikuttaa erinäisillä liikkeenjohdollisilla toimenpiteillä, kuten erilaisiin prosesseihin tai toimintatapoihin kohdistuvilla päätöksillä.
Käytännössä tämä siis tarkoittaa, että mittariston antamat tulokset helpottavat johtamista.

Eri organisaatiotasoilla innovatiivisuusmittaristoa käytetään eri tarkoituksiin.
Myös mittarit vaihtelevat eri organisaatiotasojen kesken.
Tämän vuoksi eri organisaatiotasot vaativat erilaisia mittaristoja.
UPM:n organisaatio on jaettu työssä kolmeen tasoon: yksikkö-, toimiala-, sekä konsernitasoon.
Lisäksi, koska joidenkin yksiköiden toimenkuva ja tarkoitus ovat varsin erikoisia, on niille muodostettava oma mittaristo, indeksi.
Eri indeksit, vaikkakin erilaisia, sisältävät myös samoja mittareita.
Näin indeksien antamia tuloksia voidaan vertailla keskenään.

Työssä kehitetty ajatusmalli ja mittaristo ovat alku kokonaisvaltaiselle innovatiivisuuden mittaamiselle yrityksissä.
UPM:ssä on tarkoitus saada mittaristo käyttöön kaikissa yksiköissä.
Innovatiivisuuden mittaaminen UPM:ssä on osa suurempaa tehtävää: nostaa sen innovatiivisuuden tasoa.
ED:2005-11-09
INSSI tietueen numero: 29949
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI