haku: @keyword spektrometri / yhteensä: 14
hakutulos-lista
viite: 9 / 14
« edellinen | seuraava »
Tekijä:Kallio, Samu
Työn nimi:Improving optical measurement accuracy of small LCD panels by using advanced calibration process and uncertainty analysis
Pienten nestekidenäyttöjen optisten mittausten tarkkuuden kehittäminen edistyneen kalibrointiprosessin ja epävarmuusanalyysin avulla
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:2006
Sivut:86 s. + liitt.      Kieli:   eng
Koulu/Laitos/Osasto:Automaatio- ja systeemitekniikan osasto
Oppiaine:Viestintätekniikka   (AS-75)
Valvoja:Saarelma, Hannu
Ohjaaja:Raatikainen, Pekka
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje
sulje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark T80     | Arkisto
Avainsanat:calibration
spectrometer
light measurement
display measurement accuracy
measurement uncertainty
uncertainty propagation
visibility of color difference
kalibrointi
spektrometri
valon mittaaminen
näytönmittauksen tarkkuus
mittausepävarmuus
epävarmuuden propagointi
värieron havaittavuus
Tiivistelmä (fin): Näyttöjen optisten parametrien jatkuva kehittäminen vaatii jatkuvaa mittaamista.
Monimutkaisissa ja aikaa vaativissa mittaussarjoissa on yhä tärkeämpää kiinnittää huomiota optisten mittausten tarkkuuksiin.
Tarkkuusvaatimukset tulevat yhä tärkeämmiksi näytönmittauksissa, joissa näyttöjen spektraaliset suoritusarvot eroavat suuresti toisistaan ja joissa näytöt voidaan mitata kalibroinneiltaan tai toimintaperiaatteiltaan eroavilla mittalaitteilla.

Mittaustulokset ilman epävarmuusarviota ovat käyttökelvottomia.
Mittaustulos on tarkempi sen sisältäessä epävarmuusarvion.
Kun epävarmuusanalyysin kautta määritetyt mittaustarkkuusmahdollisuudet tiedetään, epävarmuusarviot voidaan liittää osaksi mittaustuloksia.

Tutkimuksen tavoitteena oli määrittää kokonaisepävarmuus optisissa LCD mittauksissa.
Osana tätä määritystä tutkimuksessa implementoitiin mittauslaboratorion kaikkien mittalaitteiden kalibrointiin määritetty prosessi, joka perustuu mittalaitteiden spektraaliseen kalibrointiin käytettävään kalibrointivalonlähteeseen.
Tutkimus toteutettiin neljässä osassa käyttäen kolmea eri LCD näyttöä.

1)Vertailukelpoisuustestissä osoitettiin tarve yhtenäisen kalibroinnin prosessille.

2)Toistettavuustestissä päämittalaitteesta kerättiin tietoa eri epävarmuuslähteistä mittausketjussa.

3)Kalibrointiprosessin testauksessa määritettiin kalibroinnista johtuva epävarmuus näytönmittauksessa.

4)Kokonaisepävarmuus laskettiin kaikista tutkimuksessa määritetyistä osittaisepävarmuuksista ja sen havaittavuutta arvioitiin neljän värieromäärityksen kautta.

Kokonaisepävarmuus laskettiin epävarmuuspropagointikaavojen avulla.
Luminanssin epävarmuus oli ±2.26%, joka osoittautui alemmaksi kuin suositeltu ±5% ja valmistaja kalibrointien lupaama ±3%.
Luminanssin epävarmuudesta voitiin laskea epävarmuus kontrastisuhteelle, joka oli ±3.19%.
Värikoordinaattien epävarmuus vaihteli arvojen ±0.0005 ja ±0.0047 välillä riippuen mitatusta spektristä ja käytetystä väriavaruudesta.
Värikoordinaattien epävarmuus propagoitui näytön gamutissa epävarmuusarvoina välillä ±0.58% ja ±0.79% riippuen näytön värintoistokyvystä ja väriavaruudesta.

Tutkimuksen aikana tehtyjen havaintojen mukaan vertailukelpoisten tulosten mittaaminen on hyvin vaikeaa, vaikka laitteiston kalibrointi toimisikin oikein.
Vaikeus johtuu siitä, että optisia mittaustuloksia ei voida verrata absoluuttisesti oikeaan arvoon kuten etäisyysmittauksissa metrimittaan.
Tulokset toivat esille selviä tarpeita tutkia mittausepävarmuutta ja -ympäristöä myös vastaisuudessa.
ED:2006-03-10
INSSI tietueen numero: 31140
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI