haku: @keyword kuuloaivokuori / yhteensä: 10
hakutulos-lista
viite: 10 / 10
« edellinen | seuraava »
Tekijä:Lindroos, Virpi
Työn nimi:Electroencephalographic study on audiovisual integration of speech and non-speech stimuli
Elektroenkefalografinen tutkimus puhe- ja ei-puheärsykkeiden audiovisuaalisesta yhdistymisestä
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:2006
Sivut:xi + 81 s. + liitt. 6      Kieli:   eng
Koulu/Laitos/Osasto:Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osasto
Oppiaine:Laskennallinen tekniikka   (S-114)
Valvoja:Sams, Mikko
Ohjaaja:Tiippana, Kaisa ; Möttönen, Riikka
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje
sulje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark S80     | Arkisto
Avainsanat:electroencephalography
audiovisual integration
evoked potential
multisensory perception
auditory cortex
elektroenkefalografia
audiovisuaalinen integraatio
herätepotentiaali
moniaistinen havaitseminen
kuuloaivokuori
Tiivistelmä (fin): Havaitseminen jokapäiväisessä elämässämme on moniaistista.
Muodostaakseen yhtenäisen kuvan esineestä tai tapahtumasta aivojen täytyy yhdistää eri aistien tuomaa tietoa.
Audiovisuaalisen puheen havaitseminen, jossa tietoa puhujan kasvonliikkeistä ja äänestä yhdistyy, on esimerkki moniaistisesta integraatiosta.
Tässä työssä tutkittiin samanaikaisten ja asynkronisten puhe- ja ei-puhe -ärsykkeiden audiovisuaalista integraatiota ihmisen kuuloaivokuorella elektroenkefalografian (EEG) avulla.
Erityisesti haluttiin selvittää, onko kuuloärsykkeen herätepotentiaalin N1-komponentin amplitudin vaimeneminen erityistä puheelle ja integroidaanko asynkroniset ärsykkeet voimakkaammin ja nopeammin kuin samanaikaiset ärsykkeet.

EEG mitattiin koehenkilöiden suorittaessa objektin tunnistustehtävää oddball-koeasetelmassa.
Näköärsykkeinä käytettiin /ä/- ja /ö/ -vokaaleja ja muotoaan muuttavia renkaita, ja kuuloärsykkeinä /ä/- ja /ö/ -vokaaleja sekä 500 Hz ja 840 Hz taajuisia siniääniä.
Ärsykkeet esitettiin unimodaalisina (A, V), samanaikaisina (AV) ja asynkronisina audiovisuaalisina, jolloin näköärsyke esitettiin 200 ms ennen kuuloärsykettä.
Kokeessa oli neljä tilannetta: yhdessä tilanteessa oli puheärsykkeitä, yhdessä ei-puheärsykkeitä, ja kahdessa näiden yhdistelmiä.

Audiovisuaaliset ärsykkeet tunnistettiin nopeammin kuin pelkät kuulo- tai näköärsykkeet kaikissa tilanteissa, joissa ärsykkeet esitettiin samanaikaisesti.
Kuuloärsykkeen aiheuttaman herätepotentiaalin N1-komponentin vaimenemista tapahtui sekä samanaikaisilla että asynkronisilla puheärsykkeillä, mutta ei tilanteissa, joissa oli ei-puheärsykkeitä.
Tulosten mukaan AV-puhetta mahdollisesti integroidaan kuuloaivokuorella.
Nl:n amplitudin vaimenemisen ehdotetaan olevan ominaista puheelle, mutta todetaan ettei se johdu näköinformaation aikaisemmuudesta audiovisuaalisessa puheessa.
Kuuloaivokuorella saattaa olla erityisiä mekanismeja AV-puheen käsittelemiseksi.
ED:2006-04-19
INSSI tietueen numero: 31549
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI