haku: @keyword PLS / yhteensä: 22
viite: 13 / 22
Tekijä:Tuuli, Tea
Työn nimi:Jatkuvatoimisen keittimen dynaamiset ilmiöt
Dynamic phenomena in a continuous digester
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:2006
Sivut:vii + 129 s. + liitt. 1      Kieli:   fin
Koulu/Laitos/Osasto:Puunjalostustekniikan osasto
Oppiaine:Prosessien ohjaus ja hallinta   (Kem-90)
Valvoja:Jämsä-Jounela, Sirkka-Liisa
Ohjaaja:Fiskari, Juha ; Malmi, Timo
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark TKK  653   | Arkisto
Avainsanat:continuous digester
fluctuation
multivariate data analysis
jatkuvatoiminen keitin
huojunta
monimuuttuja-analyysi
PCA
PLS
SOM
MAR
Wedge
Tiivistelmä (fin):Sellun keittoprosessia on tutkittu j a mallinnettu vuosia erilaisten simulointimallien avulla.
Näiden mallien avulla on voitu analysoida esimerkiksi erilaisten raaka-aineiden käyttäytymistä keittimessä.
Näiden takaisinkytkentöjen takia prosessin dynaamiset ilmiöt liikkuvat helposti säätöpiiristä toiseen.
Dynaamiset ilmiöt, kuten toistuva huojunta aiheuttavat muutoksia erityisesti sellun tasalaatuisuudessa, ja nykyaikaisten modifioitujen keittimen suuren koon takia ilmiöt ovat tulleet esille entistä selvemmin.
Laatuvaihteluiden lisäksi prosessin dynamiikka ja huojunta aiheuttavat haasteita keittimen ohjausjärjestelmälle ja muun kuitulinjan toiminnalle, joten niiden esiintyminen, laajuus ja aiheuttajat on tunnettava.

Diplomityön tavoitteena on tutkia muutamien monimuuttujamenetelmien soveltuvuutta Oy Metsä-Botnia AB:n Joutsenon sellutehtaan keittämön prosessidatan analysointiin ja prosessissa tapahtuvien dynaamisten ilmiöiden löytämiseen ja tunnistamiseen.
Käytännössä tämä tarkoittaa keittämöllä tapahtuvan vaihtelun ja huojunnan tunnistamista ja sen aiheuttajien ja vaikutusten selvittämistä.
Toisena tavoitteena työn aikana on selvittää keittoprosessin säätöstrategian toimintaa ja kykyä kyseisten ilmiöiden kompensoimiseen.
Työtä varten hankitun KCL:n Wedge-ohjelmiston soveltuvuutta sellutehtaan prosessidatan analysointiin arvioidaan myös.

Työ toteutettiin analysoimalla tehtaan tietojärjestelmästä kerättyä 10minuutin mittausdataa useista mittauspositiosta keittämön alueella.
Ennen analyysejä tärkeät mittaukset valittiin asiantuntijahaastattelujen ja esianalyysien perusteella.
Jäljelle jääneille muuttujille tehtiin ensin pääkomponenttianalyysi prosessidatan yleisten ilmiöiden selvittämiseksi.
Tämän jälkeen valittiin muutama mielenkiintoinen muuttuja, jonka käyttäytymistä tutkittiin monimuuttujaregression avulla.
Yksittäisistä muuttujista puskukappaan ja hakesiilon pintaan vaikuttavia muuttujia mallinnettiin osittaisten neliösummien menetelmällä.
Lisäksi keittämön lämpötilaprofiilia analysoitiin itseorganisoituvien karttojen avulla.

Tutkimuksen aikana selvisi, että keittämöllä on vaihtelua.
Ison osan huojunnasta aiheuttaa eri sellulajien vaihtelevat säätöstrategiat, mutta jokainen laji käyttäytyy selkeästi eri lailla keittämöllä.
Merkittävimmät vaihtelua aiheuttavat muuttujakokonaisuudet ovat lipeiden ohjaus sekä keittimen hakepedin hallinta.
Lipeiden ohjauksen muutokset johtuvat ajoparametrien muutoksista, joten ne ovat osin aiheutettuja.
Hakepedin, eli keittimen pinnan, puskun ja pesun ohjauspiirien, huojunta korostui erityisesti yhdellä sellulajilla.
Hakesiilon pintaa lukuun ottamatta yksittäisten muuttujien säännöllisestä käyttäytymisestä ei löytynyt viitteitä.
Keitintä pitäisikin tutkia tilakohtaisesti.
Keittämön laatumuuttujan eli kappaluvun vaihteluun ei löytynyt yksittäisiä aiheuttajia.
Lämpötilaprofiilin analysointi paljasti viitteitä kanavoitumisesta ja pakkausasteen vaihtelusta keittämällä.
ED:2006-04-25
INSSI tietueen numero: 31673
+ lisää koriin
INSSI