haku: @supervisor Viitaniemi, Pertti / yhteensä: 12
hakutulos-lista
viite: 10 / 12
« edellinen | seuraava »
Tekijä:Mehtälä, Tiina
Työn nimi:Selvitys puupinnan halkeiluun vaikuttavista tekijöistä
Clarification of factors affecting cracking of wood surface
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:2006
Sivut:85+9      Kieli:   fin
Koulu/Laitos/Osasto:Puunjalostustekniikan osasto
Oppiaine:Puutekniikka   (Puu-28)
Valvoja:Viitaniemi, Pertti
Ohjaaja:Jämsä, Saila
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje
sulje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark TKK  801   | Arkisto
Avainsanat:cracking
heart wood
sap wood
external cladding
halkeilu
sydänpuu
pintapuu
ulkoverhoilulauta
Tiivistelmä (fin):Puumateriaalin ominaisuudet vaihtelevat jopa saman puulajin eri yksilöiden välillä.
Jotta puusta tehdyn rakenteen kestoikää pystyttäisiin arvioimaan, vaaditaan materiaalin tuntemusta.
Kestoikään vaikuttavia tekijöitä on useita, joista tässä diplomityössä tarkastellaan erityisesti halkeilua ja erilaisten pinnoitesysteemien vaikutusta.
Kirjallisuuden pohjalta tarkasteltiin puun kestoikää erityisesti ulkoverhoilun kannalta sekä joitakin nopeutettuja testimenetelmiä kestoiän arvioimiseen.

Puulajeina kokeellisessa osuudessa olivat männyn ja kuusen sydän- ja pintapuu sekä lämpökäsitelty kuusi.
Koekappaleina oli sekä pinnoittamattomia että kolmella eri maalisysteemillä maalattuja puukappaleita.
Kokeet tehtiin syklisten rasituskokeiden muodossa.
Sykleissä käytettiin kellutusta, halogeenivaloa, UV-valoa, pakastusta, kondenssikaappia ja uunia.
Lisäksi tehtiin sorptiokokeet eri puulajien sorptiokäyrien selvittämiseksi.

Kaikissa sykleissä männyn pintapuu halkesi ensimmäisenä.
Männyn sydänpuu ja lämpökäsitelty kuusi jakoivat toisen sijan halkeilun nopeudessa ja määrässä.
Kuusen pintapuu halkeili toiseksi vähiten ja kuusen sydänpuu kaikkein vähiten.
Puulajien halkeilutavat erosivat jonkin verran toisistaan.
Männyn pinta- ja sydänpuu halkesivat useasta kohdasta ja halkeamat jäivät melko lyhyiksi.
Kuusen sydän- ja pintapuu halkesivat yhdestä tai kahdesta kohtaa ja syklien edetessä halkeama kasvoi.
Lämpökäsiteltyyn kuuseen muodostui pitkiä halkeamia, usein vain yksi, joka saattoi kulkea koko koekappaleen halki.

Lämpökäsitelty kuusi halkeili enemmän kuin käsittelemätön kuusi, vaikka sen kosteuseläminen oli pienempää.
Kuusen ja männyn sydän- ja pintapuussa useat halkeamat syntyivät kesäpuuhun lähelle kevätpuun rajaa.

Pelkällä pohjamaalilla maalatuilla koekappaleilla ja maalaamattomilla koekappaleilla ei ollut suuria eroja kosteudenvaihtelussa ja halkeilussa.
Ne koekappaleet, jotka oli maalattu väli- tai väli- ja pintamaaleilla, eivät juuri haljenneet tehdyissä sykleissä.

Tämän tutkimuksen mukaan voidaan suositella ulkoverhoilulaudaksi kuusen sydänpuuta, joka maalataan huolellisesti pohja- ja pintamaalilla ja jonka päädyt on suojattu.
Lauta olisi hyvä sahata säteen suuntaisesti, jolloin siinä ei olisi tangentin suuntaista herkästi halkeavaa kohtaa.
ED:2006-04-25
INSSI tietueen numero: 31678
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI