haku: @keyword lipid bilayer / yhteensä: 4
viite: 2 / 4
Tekijä:Ollila, Samuli
Työn nimi:Lateral pressure profile calculations of lipid membranes from atomic scale molecular dynamics simulations
Lipidikalvojen lateraalisen paineen laskeminen atomitason molekyylidynamiikkaa käyttäen
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:2006
Sivut:64      Kieli:   eng
Koulu/Laitos/Osasto:Teknillisen fysiikan ja matematiikan osasto
Oppiaine:Fysiikka   (Tfy-3)
Valvoja:Ala-Nissilä, Tapio
Ohjaaja:Hyvönen, Marja ; Vattulainen, Ilpo
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark TF80     | Arkisto
Avainsanat:lateral pressure profile
lipid bilayer
cell membrane
molecular dynamics simulations
polyunsaturation
lateraalinen painejakauma
lipidikaksoiskerros
solukalvo
molekyylidynamiikkamenetelmä
monityydyttymättömät rasvat
Tiivistelmä (fin):Muutaman nanometrin paksuiset solukalvot sisältävät useita erilaisia molekyylejä (esim. rasvoja, proteiineja ja sokereita).
Solukalvon perusrakenteen muodostaa lipidimolekyyleistä muodostuva kaksoiskalvo, mutta funktionaaliset ominaisuudet ovat pääasiassa proteiinien säätelemiä.
Proteiinien funktionaalisuuden on kuitenkin huomattu riippuvan ympäristön lipidimolekyyleistä, joten myös puhtaan solukalvokerroksen ominaisuudet saattavat olla funktionaalisesti merkittäviä.
Vielä ei kuitenkaan tiedetä miksi ja miten ympärillä olevat lipidit vaikuttavat proteiinien toimintaan.

1990-luvun lopussa esitetyn hypoteesin mukaan painejakauman muutokset lipidikaksoiskerroksessa saattavat aiheuttaa muutoksia proteiinien toiminnassa.
Tämän hypoteesin testaus on kuitenkin hankalaa, koska paine-eroja pienien etäisyyksien (~10-9 m) välillä ei pystytä vielä kokeellisesti mittaamaan ja paikallisen paineen määritteleminen teoreettisesti näillä etäisyyksillä on hankalaa.

Painejakauma kaksoiskerroksen sisällä on kiinnostava myös yleisemmällä tasolla, koska se yhdistää mikroskooppiset kaksoiskerroksen ominaisuudet kalvon jatkumo-ominaisuuksiin.

Tässä työssä on kehitetty menetelmä painejakauman laskemiseksi lipidikaksoiskerroksen sisällä käyttäen atomitason molekyylidynamiikkamenetelmää.
Myös kaksoissidosten vaikutusta painejakaumaan tutkittiin ja havaittiin, että kaksoissidokset pienentävät painetta kaksoiskerroksen sisällä, mikä saattaa selittää havaitun kaksoissidosten vaikutuksen kalvoproteiinien toimintaan.
ED:2006-09-27
INSSI tietueen numero: 32419
+ lisää koriin
INSSI