haku: @keyword unit testing / yhteensä: 11
viite: 7 / 11
Tekijä: | Mannevaara, Markus |
Työn nimi: | Test-Driven Development in the Field; Experiences from a Web Content Management Environment |
Testdriven utveckling I praktiken; erfarenheter från en webbapplikationsmiljö | |
Testivetoinen ohjelmointi käytännössä; kokemuksia web-sovelluksen kehityksen parista | |
Julkaisutyyppi: | Diplomityö |
Julkaisuvuosi: | 2006 |
Sivut: | (8) + 76 s. + liitt. 3 Kieli: eng |
Koulu/Laitos/Osasto: | Tietotekniikan osasto |
Oppiaine: | Ohjelmistotekniikka (T-106) |
Valvoja: | Tarhio, Jorma |
Ohjaaja: | Lindqvist, Silja |
OEVS: | Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossaOppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa. Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/ Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.
Kirjautuminen asiakaskoneille
Opinnäytteen avaaminen
Opinnäytteen lukeminen
Opinnäytteen tulostus
|
Sijainti: | P1 Ark Aalto | Arkisto |
Avainsanat: | Test-Driven Development unit testing code metrics testivetoinen ohjelmointi yksikkötestaus koodimittarit |
Tiivistelmä (fin): | Tämä diplomityö esittelee kokemuksia testivetoisen ohjelmoinnin (Test-Driven Development tai TDD) käytöstä Webbisisällönhallintasovelluksen kehitystyön parissa. TDD on ohjelmointimenetelmä, missä ohjelmoija kirjoittaa testit jokaista ominaisuutta varten ennen kyseisen ominaisuuden toteuttamista. Menetelmän väitetään olevan käytännöllinen ja sen sanotaan vaikuttavan ohjelmakoodin laatuun myönteisesti. Työn teoriaosassa pohditaan TDD:tä ja yksikkötestausta eri näkökulmista. TDD:tä tutkitaan testiautomaation näkökulmasta ja havaitaan, että TDD soveltaa monia testiautomaatiossa hyväksi todettuja käytäntöjä. Suurien yksikkötestikirjastojen vaikutusta ylläpitotyöhön pohditaan, ja tunnistetaan useampia ylläpitoa helpottavaa tekijöitä. Menetelmän soveltuvuutta pohdittaessa tekninen ympäristö tunnistetaan merkittäväksi tekijäksi. Testin luonnin helppoutta sekä ympäristön minimaalisuutta pidetään tärkeinä tavoitteina yksikkötestiympäristöä luodessa. Työn käytännön osuus esittelee haasteita, joihin törmättiin menetelmää soveltaessa. Kolmannen osapuolen ratkaisuja tutkitaan, mutta ne todetaan epäsopiviksi. Työn aikana kehitetään oma ratkaisu, joka sallii testien helpomman luomisen ja nopeamman ajon kuin kolmannen osapuolten ratkaisut. Lisäksi pohditaan yksityiskohtaisesti muutamaa toteutuksen aikana kohdattua ongelmaa. Työn viimeinen osuus koostuu koodimittarien kvantitatiivisestä analyysistä. Tätä analyysiä varten koodi on kategorisoitu sen mukaan, kirjoitettiinko testit varsinaista koodia ennen vai sen jälkeen. Mittareiden mukaan testien kattavuus on merkittävästi suurempi, ja koodin kompleksisuus hieman pienempi, kun ohjelmoidaan testivetoisesti. Kompleksisuudessa havaittu ero ei ollut tilastollisesti merkittävä. |
ED: | 2006-10-23 |
INSSI tietueen numero: 32501
+ lisää koriin
INSSI