haku: @keyword housing development / yhteensä: 8
viite: 7 / 8
Tekijä:Johansson, Joel
Työn nimi:Verksamhetsomgivningen för produktion av bostäder till försäljning i Sverige
Business environment for housing development in Sweden
Oman asuntotuotannon ja -myynnin toimintaympäristö Ruotsissa
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:2006
Sivut:109      Kieli:   swe
Koulu/Laitos/Osasto:Rakennus- ja ympäristötekniikan osasto
Oppiaine:Rakentamistalous   (Rak-63)
Valvoja:Kiiras, Juhani
Ohjaaja:Ekman, Tom ; Huovinen, Pekka
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark TKK  203   | Arkisto
Avainsanat:co-operative flats
housing
housing development
segmentation
Sweden
asuntokehitys
asuntomarkkina
asumisoikeus
Ruotsi
segmentointi
bostadsmarknad
bostadsrätt
bostadsproduktion till försäljning
segmentering
Sverige
Tiivistelmä (fin): Työssä tutkittiin asuntotuotannon toimintaympäristöä Ruotsissa.
Tuntemalla tuotannon perusedellytykset yrityksellä on mahdollisuuksia toimia tehokkaasti ko. markkinalla.
Tutkimukseen osallistui rakennusyritykset Suomesta ja Ruotsista.

Kirjallisuusosiossa esitetään teorioita asiakassegmentoinnista ja asuntojen hankekehityksestä.
Vastatakseen asiakkaan tarpeisiin on yrityksen valittava asiakasryhmä, jonka palvelemiseen tähdätään.
Kiinteistökehityksen prosessi on luova ja konkreettinen, ja kehityksen lähtökohtia on useita, jotta päädytään valmiiseen rakennukseen.

Eri lähteiden perusteella perehdyttiin Ruotsin asuntotuotannon markkinaedellytyksiin taloudellisesta ja oikeudellisesta näkökulmasta ja havaintoja verrattiin Suomen vastaaviin.
Suurimmat maiden väliset erot ovat asuntoyhtiöiden muodoissa sekä tuotannon rahoituksessa.
Asumisoikeusasuntoja käytetään vähän Suomessa ja osakeasunnot puuttuvat Ruotsissa.
Asuntotuotannossa maiden välillä on teknisiä eroja, mutta selvää linjaa ei havaittu.

Ruotsissa Uumaja on toiminut tutkimuskohteena.
Asuntotuotannon edellytykset ovat siellä suotuisat.
Uumaja on Pohjois-Ruotsin isoimpia kaupunkeja.
Väestön ikärakenne on muita kaupunkeja nuorempi mm. suuren muuttovoiton takia.
Tutkimuksessa verrattiin vaasalaisen ja uumajalaisen asuntokohteen eroja.
Kumpikin hanke on toteutettu varsin taloudellisin suunnitelmin.
Omistusmuotona asumisoikeus johtaa suomalaista voimakkaampaan jyvitykseen Ruotsissa.
Ruotsalaisessa hankkeessa on isommat huoneistojen keskipinta-alat, vaikka saunat puuttuvat.
Suomalaisessa hankkeessa on suuremmat kerrostasosalat ja tuloksena pienempi ulkoseinäala/bruttoneliö.
Yhtenäisin perustein laadituissa rakennusosa-arvioissa ei ollut suurta eroa.

Kummallakin yrityksellä on mahdollisuuksia tehostaa toimintaansa parantamalla tiedonsiirtoa Suomen ja Ruotsin välillä.
Esimerkkinä mainittakoon lisä- ja muutostöiden hallinta ja organisointi.
ED:2006-12-21
INSSI tietueen numero: 32795
+ lisää koriin
INSSI