haku: @instructor Toiskallio, Kalle / yhteensä: 6
viite: 5 / 6
Tekijä: | Kuronen, Pauliina |
Työn nimi: | Pysäköintialueiden käytettävyyden yhteys suunnitteluun |
Relation between usability and planning of parking lots | |
Julkaisutyyppi: | Diplomityö |
Julkaisuvuosi: | 2006 |
Sivut: | 110+ Kieli: fin |
Koulu/Laitos/Osasto: | Rakennus- ja ympäristötekniikan osasto |
Oppiaine: | Liikennetekniikka (Yhd-71) |
Valvoja: | Ernvall, Timo |
Ohjaaja: | Toiskallio, Kalle ; Jounila, Risto |
OEVS: | Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossaOppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa. Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/ Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.
Kirjautuminen asiakaskoneille
Opinnäytteen avaaminen
Opinnäytteen lukeminen
Opinnäytteen tulostus
|
Sijainti: | P1 Ark Aalto | Arkisto |
Tiivistelmä (fin): | Pysäköintialueilla tapahtuu noin kolmasosa vakuutusyhtiöiden korvaamista tieliikenteen onnettomuuksista ja määrä on viime vuosina ollut kasvussa. Tilannetta voisi parantaa selkeämmällä suunnittelulla ja käyttäjien tarpeiden huomioimisella. Tämän hetkiset suunnitteluohjeet ovat vuosilta 1993-1994, mutta Rakennusinsinööriliitto on juuri julkaissut uuden version Liikenne ja väylät II -julkaisusta, jossa annetaan ohjeisiin tarkennuksia. Tässä työssä oli tarkoitus tutkia pysäköintialueiden käytettävyyttä laitoksissa asioivien kannalta. Mukana on viisi koekohdetta: Helsinki-Vantaan lentoaseman pysäköintitalo P1-2, Vantaan Tammistossa sijaitseva K-supermarket Jättijaon pysäköintikenttä, P-Anttila Tampereella, Kluuvin pysäköintiluola Helsingissä ja kauppakeskus Sellon pysäköintilaitos Espoossa. Laitoksia tarkastellaan kokonaisuuksina, joihin kuuluu laitoksen pohjaratkaisun lisäksi muun muassa opastus, valaistus sekä laitoksen liittyminen katuverkkoon. Tutkimus toteutettiin haastattelujen ja havainnoinnin avulla sekä testikuljettajia apuna käyttäen. Lopuksi arvioidaan tutkimusmenetelmää, sillä oli käytössä ensimmäistä kertaa tämän tyyppisessä tarkoituksessa. Koko tutkimuksen perusteella voidaan päätellä, että opastus on pysäköintilaitosten käyttäjille hyvin tärkeässä asemassa varsinkin ajettaessa sisätiloissa, mutta myös avokentillä sisään- ja ulosajon tukena. Kohteisiin opastus on puutteellista, sillä Tiehallinto ja kaupungit sallivat kaupallisiin kohteisiin opastamisen vasta aivan kohteen vieressä. Ajoväylistä yksisuuntaiset väylät koetaan helpoimmiksi ajaa. Eniten kritiikkiä ruutuun ajosta tuli laitoksissa, joissa ruudut ovat 90 asteen kulmassa ajorataan nähden. Näissä kohteissa ajoradan leveydellä ei ollut vaikutusta ruutuun ajon vaikeuteen. Ulosajon ongelmat liittyvät katuverkolle opastamiseen laitoksen sisällä sekä muun liikenteen sekaan liittymiseen itse katuverkolla. Koemenetelminä käyttäjähaastattelut ja koeajot tukivat hyvin toisiaan. Käyttäjähaastattelut tavoittivat hyvin laitosten ja alueiden vakiokäyttäjät. Koeajoista saatiin suurin hyöty, jos kuljettaja ei ollut asioinut laitoksessa aiemmin tai oli kuljettajana kokematon. Suurimmat erot tutkimusmenetelmien välillä koskivat opastusta. Käyttäjähaastatteluissa asiaa kommentoitiin hyvin vähän, mutta koeajoissa opastus nousi keskeiseen asemaan. Tutkimuksen tuloksena voidaan olemassa olevien kohteiden osalta suositella esimerkiksi opastuksen kehittämistä, laitoksen yleisilmeen parantamista ja ajotoimintojen helpottamista. Toisaalta uusien kohteiden suunnittelussa tutkimustuloksia voidaan käyttää perusteina suunnitteluratkaisuissa, kuten ruutujen sijoittelussa ja yksi- tai kaksisuuntaisten ajoväylien käytössä. Tutkimuksen perusteella annetut parannusehdotukset on jaettu kolmeen kategoriaan: hallinnollisen tason parannusehdotuksiin, suunnitteluvaiheen parannusehdotuksiin ja valmiiden laitosten parannusehdotuksiin. Hallinnollisella tasolla pysäköintialueet pitäisi rinnastaa samalle tasolle muiden liikennealueiden kanssa, opastusta tulisi kehittää yhdessä kaupunkien ja kuntien kanssa ja operaattorit tulisi kilpailuttaa jo laitoksen suunnitteluvaiheessa. Suunnitteluvaiheessa laitosten sisäänajojärjestelyissä tulisi ottaa käyttöön samat mitoitusstandardit kuin katuverkon suunnittelussa. Ajoväylien tulisi olla yksisuuntaisia, ja yksi- ja kaksisuuntaisten väylien yhteiskäyttöä tulisi välttää. Pysäköintiruutujen tulisi olla vinossa kulmassa ajorataan nähden ja niiden leveyttä tulisi kasvattaa nykyisestä 2,5 metristä 2,6-2,8 metriin. Jalankulkijat tulisi huomioida samanarvoisena käyttäjäryhmänä autoilijoiden kanssa, ja heidän liikkumisolosuhteitaan parantaa. Lisäksi opastusta tulisi kehittää. Valmiiden laitosten osalta huomiota tulisi kiinnittää valaistusolosuhteisiin sekä värien käyttöön, jotta nykyisistä kolkoista, hämäristä ja betonisista pysäköintitiloista päästäisin eroon. Valmiiden laitosten kohdalla voidaan erityisesti parantaa opastusta käyttäjien tarpeet huomioiden. |
ED: | 2007-02-05 |
INSSI tietueen numero: 33035
+ lisää koriin
INSSI