haku: @keyword starch / yhteensä: 12
hakutulos-lista
viite: 9 / 12
« edellinen | seuraava »
Tekijä:Pursiainen, Vesa
Työn nimi:Production, cost structure and energy intensiveness of major pulp and paper chemicals
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:2007
Sivut:162 s. + liitt. 5      Kieli:   eng
Koulu/Laitos/Osasto:Puunjalostustekniikan osasto
Oppiaine:Paperi- ja painatustekniikka   (Puu-21)
Valvoja:Paltakari, Jouni
Ohjaaja:Litja, Juhana
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje
sulje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark TKK  578   | Arkisto
Avainsanat:chemical
paper
pulp
cost structure
energy
caustic
chlorine
chlorate
dithionite
peroxide
oxygen
ozone
burnt lime
starch
latex
kaolin
calcium carbonate
talc
titanium dioxide
rosin
kemikaali
paperi
sellu
energia
kustannusrakenne
lipeä
kloori
kloraatti
ditioniitti
peroksidi
happi
otsoni
poltettu kalkki
tärkkelys
lateksi
kaoliini
kalsiumkarbonaatti
talkki
titaanidioksidi
hartsi
AKD
ASA
OBA
Tiivistelmä (fin): Tässä työssä tutkitaan tärkeimpien paperi- ja sellukemikaalien tuotantoprosesseja ja lasketaan niiden kustannusrakenteet hyödyntäen esimerkkitehtaita.
Tavoitteena on ymmärtää eri tekijöiden vaikutus tuotantokustannuksiin.
Erityisesti painotetaan energian roolia tuotantoprosessissa.
Analyysi on rajattu ulottumaan yksi askel taaksepäin tuotantoketjussa paperi- tai sellutehtaasta.

Prosessikuvaukset perustuvat julkisiin kirjallisuuslähteisiin ja tietokantoihin ja keskittyvät kaupallisesti tärkeimpiin prosesseihin.
Niiden yksityiskohtaisuus riippuu prosessin monimutkaisuudesta, tietojen saatavuudesta, sekä siitä, kuinka tärkeäksi kyseinen kemikaali tämän työn tavoitteiden kannalta arvioitiin.

Käytetyt esimerkkitehtaat valittiin lähinnä tietojen saatavuuden perusteella.
Joidenkin kemikaalien kohdalla esimerkkitehdasanalyysiä ei kyetty tekemään, koska riittävää määrää tietoa ei ollut saatavilla.
Kustannusrakenne-estimaatteja varten koottiin yhteinen lista tuotantopanosten hinnoista.
Polttoaineille käytettiin yhteisiä lämpöarvo-oletuksia, ja lämmöntuotannon hyötysuhteeksi oletettiin 0,9.
Näiden perusteella laskettiin eri prosessien ominaisenergiankulutus.

Esimerkkitehtaiden perusteella tutkituista kemikaaleista suhteellisesti energiaintensiivisimpiä olivat kloraatti ja happi.
Näitä seurasivat poltettu kalkki, lipeä ja titaanidioksidi.
Vetyperoksidi on myös erittäin energiaintensiivinen, erityisesti jos raaka-aineena käytetty maakaasu otetaan huomioon energiankulutuksessa.
Tämän analyysin heikkous on se, että aiempia vaiheita tuotantoketjussa ei oteta huomioon.
Siten esimerkiksi öljypohjaisten lateksien energiaintensiivisyys tulee huomattavasti aliarvioiduksi.
ED:2007-12-17
INSSI tietueen numero: 34981
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI