haku: @keyword virtuaalitiimi / yhteensä: 9
viite: 8 / 9
Tekijä:Ylihärsilä, Kari
Työn nimi:Designing Practices for Making Use of Tacit Knowledge in a Knowledge Work Environment
Käytäntöjen suunnitteleminen hiljaisen tiedon hyödyntämiseksi tietotyöympäristössä
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:2007
Sivut:v + 68 + liitt. (+15)      Kieli:   eng
Koulu/Laitos/Osasto:Tietotekniikan osasto
Oppiaine:Työpsykologia ja johtaminen   (TU-53)
Valvoja:Vartiainen, Matti
Ohjaaja:Hakola, Kari
Elektroninen julkaisu: http://urn.fi/urn:nbn:fi:tkk-009876
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark Aalto  8111   | Arkisto
Avainsanat:tacit knowledge
employee introduction
electronic workspaces
virtual teams
know-how
transfer of know-how
modelling
hiljainen tieto
perehdytys
sähköiset työtilat
virtuaalitiimi
osaaminen
osaamisen siirto
mallintaminen
Tiivistelmä (fin):Tämä diplomityö käsittelee hiljaisen tiedon hyödyntämistä tietotyöympäristössä.
Tutkimuksen tarkoituksena on luoda käytäntöjä, työkaluja ja toimintatapoja hiljaisen tiedon hyödyntämiseksi tietointensiivisessä yrityksessä.
Hiljaisen tiedon hyödyntämistä tutkittiin seuraavilla alueilla: Uusien työntekijöiden perehdyttäminen, sähköisten työtilojen käyttäminen ja toimiminen virtuaalitiimeissä.

Käytäntöjä luotiin konstruktiivisella tutkimusotteella.
Tutkimuksen puitteissa haastateltiin yhteensä 30 henkilöä.
Tutkimuskysymykset olivat seuraavat: 1) Mitä on hiljainen tieto? 2) Mitkä ovat parhaat käytännöt hiljaisen tiedon hyödyntämiseksi tietotyöympäristössä? 3) Mitä tekijöitä tulee erityisesti huomioida tuotaessa näitä käytäntöjä yrityksen sisällä käyttöön?

Kirjallisuuskatsauksessa määritellään hiljainen tieto ja tunnistetaan tapoja sen jakamiseksi.
Samalla etsitään tekijöitä, joita tulee huomioida tuotaessa käytäntöjä hiljaisen tiedon hyödyntämiseksi käyttöön organisaatioissa.
Kokeellisessa osuudessa kerättiin senhetkisiä parhaita käytäntöjä kohdeorganisaation sisältä ja niitä jatkojalostettiin teoreettisten ymmärrysten avulla.
Kullakin tutkimusalueella päästiin käytäntöjen luomisessa eri kypsyystasolle.
Jotkin käytännöistä esitellään hyödynnettävissä olevina työkaluina ja toiset esitellään käsitteellisellä tasolla.

Uusien työntekijöiden perehdyttämisalueella suunniteltiin pilotointivalmiit työkalut hiljaisen tiedon siirtämiseksi, joita kokeiltiin epävirallisesti.
Työkalut hyödyntävät pääasiassa implisiittista tietoa, joka on se osa hiljaista tietoa joka voidaan ilmaista sanoin.

Sähköisten työtilojen sekä virtuaalitiimien alueilla tulokset esitellään käsitteellisellä tasolla.
Hiljaisen tiedon hyödyntämisessä huomattiin olevan kyse ymmärryksen ja menetelmien lisäksi pääasiassa työntekijöiden sisälähtöisen motivaation synnyttämisestä hiljaisen tietonsa jakamiseksi.
Jakamistapoja ovat esimerkiksi tarinoiden kertominen, kommenttien jakaminen ja konseptien luominen.
Eräs kulttuurillisista, aikomuksellisista, systeemisistä ja käytöksellisistä näkökulmista koostuva malli todennettiin empiirisesti tutkittaessa tiedonjakamishalukkuuteen vaikuttavia tekijöitä.
Tiivistelmä (eng):This thesis deals with making use of tacit knowledge in a knowledge work environment.
Purpose of this research is to design practices, tools and ways of working for making use of tacit knowledge in a knowledge intensive corporation.
Making use of tacit knowledge was researched in the areas of new employee introduction, using electronic workspaces and working with virtual teams.

The practices were designed using a constructive research approach. 30 persons were interviewed within the study.
The research questions are the following: 1) What is tacit knowledge? 2) What are best practices for making use of tacit knowledge in a knowledge work environment? 3) What are key issues to be taken into account when introducing these practices in a knowledge work corporation?

In the literature study part tacit knowledge is defined and ways of sharing tacit knowledge are identified.
Introducing practices for making use of tacit knowledge inside organizations are also examined.
In the empirical part best practices were gathered from the organization, which were refined through theoretical understandings.
Different maturity levels were reached in each area of research.
Some of these are presented as tools to use and some as conceptual understandings.

Concrete tools for transferring tacit knowledge in new employee introduction were designed.
These were tested unofficially and have reached a level of maturity ready for pilot-testing.
These tools deal mainly with making use of implicit knowledge, which the part of tacit knowledge that can be put into words.

In the areas of electronic workspaces and virtual teams the results are presented as conceptual understandings.
In addition to understanding and methods, making use of tacit knowledge was found to be mostly about enabling the employees' intrinsic motivation for sharing their knowledge.
This can occur for example through stories, comments and concept creation.
A model was empirically verified consisting of cultural, intentional, systemic and behavioural perspectives on motivation for knowledge sharing.
ED:2007-09-19
INSSI tietueen numero: 35001
+ lisää koriin
INSSI