haku: @instructor Hällström, Jari / yhteensä: 6
viite: 3 / 6
| Tekijä: | Klüss, Joni Viljami |
| Työn nimi: | Characteristics of Submillimeter Flashover in Pressurized SF6 |
| Paineistetun SF6 -kaasun läpilyöntiominaisuudet alle millimetrin etäisyyksillä | |
| Julkaisutyyppi: | Diplomityö |
| Julkaisuvuosi: | 2007 |
| Sivut: | x + 75 Kieli: eng |
| Koulu/Laitos/Osasto: | Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osasto |
| Oppiaine: | Sähköverkot ja suurjännitetekniikka (S-18) |
| Valvoja: | Lehtonen, Matti |
| Ohjaaja: | Hällström, Jari |
| OEVS: | Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossaOppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa. Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/ Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.
Kirjautuminen asiakaskoneille
Opinnäytteen avaaminen
Opinnäytteen lukeminen
Opinnäytteen tulostus
|
| Sijainti: | P1 Ark S80 | Arkisto |
| Avainsanat: | high voltage breakdown spark gap switch sulfur hexafluoride risetime suurjännite läpilyönti kipinäväli kytkin SF6 nousuaika |
| Tiivistelmä (fin): | Nykyinen parannus materiaalien ominaisuuksissa ja kytkinteknologiassa on johtanut impulssigeneraattorien lisääntyneeseen kehitykseen, joka ylittää aikaisemmat oletukset koskien pulssin nousuaikaa, huippujännitettä ja kokonaisenergiaa. Monet kirjoittajat ovat kehittäneet kaavoja parametrien, kuten nousunopeuden, laskentaan. Monesti nämä kaavat sopivat vain kyseisen kirjoittajan mittajärjestelmään, sen sijaan että kuvaisivat yleisesti läpilyönti- ilmiötä. Tämä diplomityö pyrkii keskittymään ainoastaan läpilyönti-ilmiöön SF6-kaasussa ja sen rajoittaviin tekijöihin. Paineistettua kipinäväliä rasitetaan jännitepulsseilla, joiden nousunopeutta vaihdellaan. Nousunopeutta muutetaan välillä 100 kV/s ja 1500 kV/s ja läpilyöntijännitteet vaihtelivat 30 kV:n ja 130 kV:n välillä. Painetta nostettiin 1 barista 20 baariin, joka on SF6-kaasun maksimipaine ennen kuin se nesteytyy. Kipinäväli on rakenteeltaan koaksiaalinen ja sisältää kaksi identtistä puolipallon muotoista elektrodia. Koaksiaalisen siirtolinjan ominaisimpedanssi on 30 omegaa. Elektrodien välinen etäisyys on säädettävissä ja elektrodit sijaitsevat kaasutiiviissä tilassa, jossa eristekaasu voidaan vaihtaa ja paineistaa hallitusti. Toinen elektrodeista on maadoitettu vastuksen kautta, jolla on suurin piirtein sama impedanssi kuin kytkimellä. Suurjännite syötetään toiseen elektrodiin. Ulkojohdin on maadoitettu suurjännitehallin lattiaan. Mittaukset suoritettiin käyttäen D-anturia ja 20 GHz digitaalista oskilloskooppia. Marxin syöksyjännitegeneraattorilla laukaistiin kipinäväli. Pulssin amplitudi pyrittiin pitämään paljon isompana kuin läpilyöntijännite, jotta jännitteen nousu kipinävälin ylitse olisi lineaarinen. Läpilyöntijännite mitattiin jännitejakajalla, joka on liitetty mittausjärjestelmän suurjännitejohtimeen. Tutkittiin läpilyöntijännitteen riippuvuutta pulssin toistotaajuudesta, syöttöjännitteen nousunopeudesta, elektrodien välisestä etäisyydestä ja kaasun paineesta. Läpilyöntipulssi osoittautui nopeammaksi kuin nykyisellä mittausjärjestelmällä on mahdollista määrittää (< 30 ps). Nousuaika on lyhyempi kuin kirjallisuudessa esiintyvien kaavojen ennustama. Läpilyönti-ilmiössä havaittiin myös muutos, kun kaasun painetta vaihdeltiin. |
| ED: | 2008-01-03 |
INSSI tietueen numero: 35050
+ lisää koriin
INSSI