haku: @instructor Tola, Jukka / yhteensä: 13
viite: 10 / 13
| Tekijä: | Antila, Matti |
| Työn nimi: | UML 2 tekniikoiden soveltaminen panosprosesseihin ja koneohjaukseen |
| Applying UML 2 techniques to batch processes and machine control | |
| Julkaisutyyppi: | Diplomityö |
| Julkaisuvuosi: | 2008 |
| Sivut: | 94 s. + liitt. Kieli: fin |
| Koulu/Laitos/Osasto: | Elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation tiedekunta |
| Oppiaine: | Automaation tietotekniikka (AS-116) |
| Valvoja: | Koskinen, Kari |
| Ohjaaja: | Peltola, Jukka |
| OEVS: | Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossaOppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa. Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/ Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.
Kirjautuminen asiakaskoneille
Opinnäytteen avaaminen
Opinnäytteen lukeminen
Opinnäytteen tulostus
|
| Sijainti: | P1 Ark TKK 6732 | Arkisto |
| Avainsanat: | UML 2 model driven development (MDD) application architecture application component automation application batch automation ISA 88.01 PFC mobile work machine UML 2 mallipohjainen sovelluskehitys (MDD) sovellusarkkitehtuuri sovelluskomponentti automaatiosovellus panosautomaatio ISA 88.01 PFC liikkuva työkone |
| Tiivistelmä (fin): | Työ on toteutettu Teknillisen korkeakoulun Automaation tietotekniikan laboratorion tutkimuksen tueksi osana USVA, "Uusien tekniikoiden ja standardien vaikutus automaation suunnitteluprosessiin" - ja KOVERA, "Liikkuvan työkoneen verkottuneen järjestelmän suunnitteluprosessi" - projekteja. Työn sisältö koostuu pääasiallisesti edellä mainittujen projektien tutkimuslaitteistoille toteutetuista UML 2-pohjaisista sovellusarkkitehtuureista ja niihin pohjautuvista automaatiosovelluksista, joiden avulla voidaan tutkia UML 2-kielen mukaisten automaatiosuunnittelumenetelmien soveltuvuutta käytäntöön. Uusien suunnittelumenetelmien kattava arviointi vaatii eri näkökulmia, jonka vuoksi työssä on käytetty kahta toisistaan huomattavasti eriävää sovelluskohdetta. Ensimmäisen, panosautomaatiota edustavan, sovelluskohteen testiympäristönä käytettiin Pasi Arreniuksen diplomityön lopputuloksena syntynyttä, uusien automaatiosuunnittelumenetelmien arviointiin tarkoitettua, Festo- Didatic laboratorioprosessilaitteistoa. Tässä työssä laitteiston tarkoituksena oli toimia alustana UML 2-kielen mukaisten automaatiosuunnittelumenetelmien, ja tietyiltä osin Tampereen teknillisen yliopiston kehitystyön alla olevan UML automaatioprofiilin, arvioinnissa. Panosautomaatiosuunnittelu edustaa perinteistä automaatiosuunnittelua, jonka vuoksi laboratorioprosessilaitteiston sovellusarkkitehtuuri ja siihen pohjautuva automaatiosovellus laadittiin automaatiosuunnittelijoiden jo omaksuttuja toimintatapoja ja olemassa olevia standardeja (ISA 88.01) silmälläpitäen. Uuden tekniikan arviointia varten marraskuussa 2006 järjestettiin kaksipäiväinen työpaja, jossa ammattisuunnittelijat sovelsivat työssä kehitettyä sovellusarkkitehtuuria ja koostivat sen avulla toimivia panosautomaatiosovelluksia. Toisena, työkoneautomaatiota edustavana, arviointiympäristönä käytettiin pienikokoista, instrumentoitua kaivinkonetta. Työkoneiden ohjaussovellusten tiukat reaaliaikavaatimukset ja rajoitetun laskentatehon suoritusympäristöt ovat pakottaneet ohjaussovellusten toteuttamisen perinteisillä, laiteläheisillä ohjelmointikielillä, kuten C tai C++. Automatisoitujen toimintojen monimutkaistumisen myötä hajautettujen ja reaaliaikaisten ohjaussovellusten tapauskohtainen toteuttaminen on kuitenkin muodostunut hitaaksi ja virhealttiiksi sovelluskehitystavaksi. Edellä mainittujen haasteiden vuoksi alalle ei ole vielä muodostunut tehokkaita mallipohjaisia ohjelmistosuunnittelukäytäntöjä eikä sovellusaluekohtaisia arkkitehtuureja. Näin ollen tässä osassa toteutettu UML 2-pohjainen sovellusarkkitehtuuri on luotu puhtaalta pöydältä. Lopputulos edustaa näkemystä, kuinka automatisoidun työkoneen ohjelmistoja voitaisiin suunnitella UML 2-kieltä hyödyntäen siten, että lopputuloksena saavutettaisiin mahdollisimman intuitiivinen, uudelleenkäytettävä, -konfiguroitava sekä ylläpidettävä kokonaisuus. Kaivinkoneohjauksen käytännön kokeiluissa UML 2-pohjainen suunnittelumenetelmä osoittautui varsin intuitiiviseksi ja käyttökelpoiseksi. Kaksi eri sovelluskohdetta ja kaksi eri lähestymistapaa muodostivat käsityksen siitä, kuinka UML 2-mallinnuskieltä voitaisiin soveltaa automaatiosuunnitteluun jo olemassa olevia käytäntöjä hyödyntäen, ja toisaalta, kuinka UML 2-mallinnuskieli palvelisi automaatiosuunnittelua alalla, jossa mallipohjaisia suunnittelukäytäntöjä ja. arkkitehtuureja ei vielä ole syntynyt. Näiden lähtökohtien puitteissa UML 2 on osoittautunut varsin monikäyttöiseksi ja potentiaaliseksi menetelmäksi hyödynnettäväksi automaation suunnittelutehtäviin. |
| ED: | 2008-03-28 |
INSSI tietueen numero: 35443
+ lisää koriin
INSSI