haku: @supervisor Karjalainen, Matti / yhteensä: 120
viite: 21 / 120
Tekijä: | Veijanen, Ville |
Työn nimi: | Sisämelun kiusallisuus eri kuulovammaryhmien kokemana |
The unpleasantness of indoor noise experienced by different hearing loss groups | |
Julkaisutyyppi: | Diplomityö |
Julkaisuvuosi: | 2008 |
Sivut: | vii + 65 s. + liitt. 5 Kieli: fin |
Koulu/Laitos/Osasto: | Signaalinkäsittelyn ja akustiikan laitos |
Oppiaine: | Akustiikka ja äänenkäsittelytekniikka (S-89) |
Valvoja: | Karjalainen, Matti |
Ohjaaja: | Rasa, Jukka |
OEVS: | Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossaOppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa. Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/ Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.
Kirjautuminen asiakaskoneille
Opinnäytteen avaaminen
Opinnäytteen lukeminen
Opinnäytteen tulostus
|
Sijainti: | P1 Ark S80 | Arkisto |
Avainsanat: | noise unpleasantness hearing loss hearing aid listening test annoyance melu kiusallisuus kuulovamma kuulokoje kuuntelukoe häiritsevyys |
Tiivistelmä (fin): | Melun kiusallisuus eli välitön kokonaisvaltainen epämiellyttävä kokemus äänestä on osa melun häiritsevyyttä. Tässä diplomityössä toteutetussa tutkimuksessa selvitetään miten ihmisen kuulokäyrän muoto ja toisaalta kuulokoje vaikuttavat erityyppisten sisämelujen kiusallisuuteen. Tuloksia voidaan käyttää meluntorjuntatoimien kohdistamiseen kiusallisimpiin melulähteisiin sekä soveltaa kuulokojetta sovitettaessa. Tutkimus suoritettiin laboratoriokuuntelukokeen avulla, jossa neljään kuulokäyrän muodon mukaan luokiteltuun ryhmään kuuluvat koehenkilöt asettivat viisi melunäytettä kiusallisuusjärjestykseen tietyn koeproseduurin mukaisesti. Vertailuryhmänä toimivat normaalikuuloiset koehenkilöt. Arvioitavat melut olivat puheensorina, askeläänet, tietokoneen näppäinäänet, seinän läpi siirtyvä liikenteen melu ja ilmanvaihtomelu. Kaikissa koehenkilöryhmissä puheensorina koettiin keskiarvoisesti kaikkein kiusallisimpana sisämeluna ja liikenteen melu puolestaan vähiten kiusallisimpana melulähteenä. Väliin jäävien melunäytteiden kiusallisuusarviot olivat hyvin hajontaisia. Melujen kiusallisuus koettiin yleisesti erittäin yksilöllisesti. Keskiarvoistettaessa tuloksia kaikille kokeen ryhmille muodostui kuitenkin lähes sama kiusallisuusjärjestys. Ilman kuulokojetta lievän kuulonaleneman taajuusalueelle sijoittuva melu oli kaikkein kiusallisinta. Tuloksesta nähdään, että kuulokojetta käytettäessä melun kiusallisuus ei korreloi kuulokäyrän muodon kanssa ja voidaan päätellä, että kiusallisuusarvioihin vaikuttavat suuresti ihmisen havaitsemis- ja arviointiprosessiin sisältyvät psykologiset tekijät. Meluntorjuntatoimet on kiusallisuuden näkökulmasta siis syytä suunnata kaikkien ryhmien kannalta puheperäisen taustamelun vähentämiseen. Erityisratkaisuna kuulovammaisille voitaisiin suunnitella erilaisia taajuussuotimia kuulokojeeseen melujen torjumiseksi. |
ED: | 2008-04-14 |
INSSI tietueen numero: 35518
+ lisää koriin
INSSI