haku: @keyword PLS / yhteensä: 22
viite: 9 / 22
| Tekijä: | Louhi, Mikael |
| Työn nimi: | Uppokaariuunin elektrodien hallintamalli |
| An electrode management model for the submerged arc furnace | |
| Julkaisutyyppi: | Diplomityö |
| Julkaisuvuosi: | 2007 |
| Sivut: | 123 (+12) Kieli: fin |
| Koulu/Laitos/Osasto: | Materiaalitekniikan osasto |
| Oppiaine: | Prosessien ohjaus ja hallinta (Kem-90) |
| Valvoja: | Jämsä-Jounela, Sirkka-Liisa |
| Ohjaaja: | Ollila, Janne |
| Digitoitu julkaisu: | https://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/95260 |
| OEVS: | Digitoitu arkistokappale on julkaistu Aaltodocissa
|
| Sijainti: | P1 Ark V80 | Arkisto |
| Avainsanat: | CSence electrode slip ferrochrome modeling monitoring methods neural networks PLS submerged-arc furnace CSence elektrodi käppäys ferrokromi mallintaminen monitorointimenetelmä neuroverkko PLS uppokaariuuni |
| Tiivistelmä (fin): | Tekoälyn käyttö on viime vuosina lisääntynyt teollisprosessien mallintamisessa, ohjauksessa ja optimoinnissa. Menestyksellisiä sovelluksia on raportoitu lukuisia, erityisesti metallurgisessa teollisuudessa. Uppokaariuunissa tapahtuvassa ferrokromin sulatusprosessissa esiintyy useita ainefaaseja samanaikaisesti ja reaktioiden täydellinen kartoittaminen on vaikeaa. Uunin ja elektrodien toiminta onkin jatkuvasti tutkimustyön kohteena ja työkaluina käytetään mm. tekoälyyn perustuvia monitorointimenetelmiä. Tämän diplomityön kirjallisuusosassa kartoitetaan teollisuudessa käytettäviä monitorointimenetelmiä ja lähemmin tarkastellaan älykkäiden monitorointimenetelmien; asiantuntijajärjestelmien, sumean logiikan ja erityisesti neuroverkkomenetelmien teoriaa ja rakennetta, sekä niiden sovelluksia metalliteollisuudessa. Kokeellisen osan alussa perehdytään ferrokromin sulatusprosessiin, Söderberg-elektrodien toimintaan ja niihin liittyviin ilmiöihin. Diplomityön tavoitteena oli luoda käppäämiselle ennustava offline-malli käyttäen CSense-nimistä ohjelmistoa ja neuroverkkomenetelmää. Mallinnus suoritettiin käyttäen Etelä-Afrikassa sijaitsevalta ferrokromilaitokselta saatua elektrodikohtaista prosessidataa. Aiemman tutkimustyön ja alan asiantuntijoiden tiedon perusteella elektrodiin liittyvistä ilmiöistä mallin muuttujiksi valittiin elektrodissa kulkeva virta, elektrodin ja panoksen välinen vastus, käppäyslaitteiston hydraulinen paine ja vuorokohtainen käppäysmäärä. Offline-simulointien tulokset olivat hyviä. Mallit ennustivat noin 60 - 80% tarkkuudella todellisuudessa suoritetun käppäyksen. Tulokset luovat hyvän perustan jatkotutkimuksille. |
| ED: | 2008-09-30 |
INSSI tietueen numero: 36352
+ lisää koriin
INSSI