haku: @keyword forestry / yhteensä: 4
viite: 3 / 4
| Tekijä: | Raittila, Liina-Maija |
| Työn nimi: | Metsien valmentaminen uudisrakennusalueilla |
| Preparing the woodland before the building construction | |
| Julkaisutyyppi: | Diplomityö |
| Julkaisuvuosi: | 2009 |
| Sivut: | 37 Kieli: fin |
| Koulu/Laitos/Osasto: | Arkkitehtuurin laitos |
| Oppiaine: | Maisema-arkkitehtuuri (MA-94) |
| Valvoja: | Rautamäki, Maija |
| Ohjaaja: | Leino, Aino |
| Sijainti: | P1 Ark A folio | Arkisto |
| Huom: | Muoto: kirja ja planssit 4 kpl |
| Avainsanat: | woodland preparation preparing the woodland preliminary woodland management indigenous vegetation natural vegetation forestry Marja-Vantaa metsänvalmennus valmennusmetsä valmentaminen metsänhoito alkuperäinen kasvillisuus luonnonkasvillisuus Marja-Vantaa |
| Tiivistelmä (fin): | Työn tarkoituksena on kartoittaa tapoja, joilla olemassa olevaa metsää voitaisiin valmentaa kestämään rakentamisen aikaiset rasitukset ja alueen myöhempi virkistyskäyttö. Maisema-arkkitehdit tuntevat metsänvalmennuksen käsitteenä, mutta tarkempi tietämys toimintamalleista puuttuu. Kiinnostus luonnonmukaisiin viheralueisiin kaupungeissa on kasvanut. Metsiä valmennetaan, että uudisrakennusalueille saataisiin kehittynyttä puustoa jo ensimmäisinä vuosina. Metsän valmentamisella tavoitellaan esteettisiä, toiminnallisia, terveydellisiä, ekologisia ja taloudellisia hyötyjä. Valmentaa voidaan puustoa harventamalla, luontaisesti uudistamalla ja etukäteen tehdyin uudisistutuksin. Myös kasvuolosuhteiden parantaminen on valmentamista. Valmentamalla voidaan pyrkiä säästämään joko yksittäisiä puita tai kokonaisia metsiköitä. Tavallisin epäkohta on ajan puute. Kaupunkisuunnittelu etenee usein sykähdyksittäin ja muutokset ovat metsän kehitykseen nähden nopeita. Yhteistyö metsätaloudesta ja kaupunkisuunnittelusta vastaavien välillä voi olla puutteellista. Toinen syy epäonnistumiseen on huonosti muutoksiin sopeutuvien kasvien tai kasviyhdyskuntien valmentaminen. Esimerkiksi kuusi (Picea abies), joka on hyvin yleinen Suomen metsissä, sopeutuu huonosti kosteus- valo- ja pienilmastomuutoksiin. Myös metsän ikä vaikuttaa valmennusmahdollisuuksiin: Nuori metsä sopeutuu muutoksiin paremmin kuin vanha. Työhön sisältyy Marja-Vantaalle, Kivistöön tehty valmennussuunnitelma. Marja-Vantaan keskustasta tulee koti 6000 asukkaalle. Valmennussuunnitelma on laadittu noin 30 hehtaarin suuruiselle alueelle nykyisin kuusivaltaiseen metsään. Keskustarakentaminen on suunniteltu hyvin tiiviiksi, minkä vuoksi puiden säilyttäminen tonteilla on hankalaa. Tämän vuoksi viheralueiden laatu on tärkeää. Hyvin valmennettu kasvillisuus on kehittynyttä jo alueen elinkaaren ensimmäisinä vuosina. Suunnitelmassa käytetyt valmennustavat ovat puuston harventaminen, uudistaminen ja uudet istutukset. Harvennusperiaatteet vaihtelevat olemassa olevan kasvillisuuden, tulevan käytön, odotettujen kasvuolosuhteiden ja käytettävissä olevan ajan mukaan. Reunavyöhykkeitä muodostetaan sekä luontaisesti uudistaen että istuttaen. Valmentaminen on osa kaupunkimetsänhoitoa. Normaalit harvennukset kaupunkimetsissä voivat olla valmentamista, mikäli alueelle aiotaan rakentaa. Reunavyöhykkeiden luominen on tärkeä osa valmentamista ja se tulisi aloittaa heti, kun tarkemmat suunnitelmat toimintojen sijainnista ovat vahvistuneet. Reunavyöhykkeet ovat tärkeitä sekä ekologisista että esteettisistä syistä: Ne antavat suojaa metsän sisäosille ja parantavat näkymiä ulkopuolelta. Aina valmentaminen ei onnistu. Epäonnistumiseen johtavat väärin mitoitettu käyttö, epäsopiva kasvillisuus ja liian suuret korkeussuhteiden tai vesitalouden muutokset. Silloinkin, kun alkuperäisen kasvillisuuden hyödyntäminen ei ote mahdollista, tulee maiseman tuottokyvyn olla suunnittelun lähtökohtana. |
| ED: | 2009-09-29 |
INSSI tietueen numero: 38392
+ lisää koriin
INSSI