haku: @keyword diagnosis / yhteensä: 5
hakutulos-lista
viite: 2 / 5
« edellinen | seuraava »
Tekijä:Miettunen, Kiia
Työn nimi:Betoni- ja tiilirakenteiden mikrobivauriokorjausten onnistumisen arviointi
Success evaluation of remediation of microbial damaged concrete and brick structures
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:2009
Sivut:95 (+30)      Kieli:   fin
Koulu/Laitos/Osasto:Rakenne- ja rakennustuotantotekniikan laitos
Oppiaine:Talonrakennustekniikka   (Rak-43)
Valvoja:Viljanen, Martti
Ohjaaja:Tanskanen, Kalle
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje
sulje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark Aalto     | Arkisto
Avainsanat:microbial damage
concrete
brick
microbes
success evaluation
microbial sampling
remediation
diagnosis
kosteusvaurio
mikrobivaurio
korjaus
korjauksen onnistuminen
diagnostiikka
diagnoosi
arvio
betoni
tiili
mikrobinäyte
mikrobi
Tiivistelmä (fin): Tutkimuksessa tarkasteltiin betoni- ja tiilirakenteiden mikrobivaurioita ja niiden korjaustapoja.
Tutkimuksen tavoitteena oli arvioida suoritettujen korjausten onnistumista.
Arviointia suoritettiin mikrobinäytteillä.
Tämän lisäksi tutkittiin kosteuden laskennallista kertymistä rakenteisiin.
Hypoteesina oli, että mikrobinäytteenoton avulla voidaan arvioida mikrobivauriokorjausten onnistumista.
Tutkimus koostui aiheen teoreettisesta tarkastelusta, laboratorio-osuudesta ja kenttäkohteista.

Teoreettisessa osuudessa tarkasteltiin mikrobeja ja niiden näytteenottomenetelmiä sekä mikrobivaurioiden syntymekanismeja ja korjausmenetelmiä.
Lisäksi tarkasteltiin mikrobivaurioiden diagnostiikkaa.
Laboratorio-osuudessa tutkittiin eri menetelmillä korjattuja mikrobivaurioituneita koekappaleita.
Koekappaleita oli yhteensä yhdeksän kappaletta, kuusi betonilaattaa ja kolme poltettua punatiiltä.
Korjauksen onnistumista koekappaleissa arvioitiin mikrobinäytteiden avulla.
Tehokkaimmaksi korjaustoimenpiteeksi havaittiin mikrobikasvuston mekaaninen poistaminen yhdistettynä pinnan käsittelyyn fungisidillä.

Kenttäkohteissa tutkittiin seitsemää mikrobivaurioitunutta kohdetta.
Kohteet vaihtelivat pienestä asuintalosta suureen teollisuuskiinteistöön.
Vaurioitumismekanismit vaihtelivat kohteittain.
Yhdessä kenttäkohteessa tehtiin kuntotutkimus, jonka yhteydessä tehtiin rakenteiden avauksia sekä otettiin mikrobinäytteitä.
Kohteeseen laadittiin korjaussuositukset.
Muiden kenttäkohteiden osalta tutkimus perustui aiemmin tehtyihin näytteenottoihin ja niistä laadittuihin kirjallisiin raportteihin.

Kenttäkohteiden korjausten onnistumista arvioitiin mikrobinäytteiden pohjalta.
Tämän lisäksi koekappaleiden sekä kenttäkohteen 1 riskirakenteen kosteusteknistä käyttäytymistä arvioitiin laskennallisesti WUFI -laskentaohjelmistolla.
WUFI -laskentaohjelmiston todettiin toimivan hyvänä apuvälineenä korjaus- toimenpiteiden vertailussa, mutta korjausten onnistumisen arvioinnissa ohjelmistoa ei voi käyttää.

Rakenteen pinnan mikrobikasvustosta otettujen pintamikrobinäytteiden viljelytulosten perusteella voitiin arvioida korjauksen onnistumista muutamilla edellytyksillä.
Mikrobinäytteet on otettava todennäköisimmistä riskirakenteista tai rakenteista joihin haitallisen kosteuden kertymisen riski on suurin.
Lisäksi on otettava vertailunäytteet samasta tilasta, jotta voidaan huomioida vauriopinnan näytteen arvioinnissa tilan pinnoilla oleva normaali kasvusto.
Korjauksen onnistumisen arvioinnin luotettavuus kasvoi, kun näytteenotto oli suoritettu sekä ennen korjauksia että korjausten jälkeen ja näytteet otettiin samoista kohdista molemmilla kerroilla.
Mikrobinäytteenoton käyttö korjausten onnistumisen arvioinnissa vaatii rakennusteknistä asiantuntemusta, rakenteen läpi vallitsevien olosuhteiden huomioimista ja mikrobien kasvuedellytysten tuntemista.
Tiivistelmä (eng): In the study microbial damage of concrete and brick structures and their remediation were examined.
The aim of the study was to evaluate the success of the remediation measures.
The evaluation was carried out by taking microbial samples from surface of the structures.
In addition to microbial sampling, the accumulation of moisture in structures was calculated theoretically.
The hypothesis of research was an idea that the success of remediation of microbial damaged structures can be evaluated with microbial sampling.

In theoretical part of the study microbial damages, microbes, sampling methods and remediation methods were studied.
In addition, diagnostics of microbial damage was studied.
In the laboratory humidity damaged specimens, six concrete plates and three red-bricks, were studied.
The specimens had been treated by various methods.
The success of the repair was estimated by microbial sampling.
Mechanical removal of microbes from the surface of the structure together with the treatment of the surface with fungicide was estimated to be the most effective remediation method.

In field research seven microbial damaged buildings were studied.
Buildings varied from a small residential house to a large industrial building.
Failure mechanisms varied from place to place.
In one building field survey was carried out.
Survey consisted of opening of structures and microbial sampling.
On the basis of the results repair recommendations were drawn up.
At other field sites, the investigation were based on previous sampling and written reports.

Success of the repairs in microbial damaged buildings was assessed on the basis of the microbial samples.
In addition, the specimens and the risk structure of the building 1 were evaluated by calculating the accumulation of moisture.
Calculation was carried out by WUFI software.
WUFI was an appropriate tool for comparison of the remedies.
However, the software can not be utilized in the success of the evaluation of the repairs.

Microbial samples enabled evaluation of the success of the reparation in a few cases.
Samples must be taken from risk structures or from most vulnerable structures to moisture accumulation.
Reference samples shall be taken from the nearby surfaces, in order to into account the microbial growth which can he assumed to be normal.
To increase the reliability of the evaluation, the samples shall be taken both before and after the repairs and the samples shall be taken on both cases from the very locations.
In the successful evaluation the use of sampling requires structural expertise, knowledge of environmental conditions affecting the structure and knowledge of microbes and their growth conditions.
ED:2010-01-25
INSSI tietueen numero: 38812
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI