haku: @keyword kuuloaivokuori / yhteensä: 10
viite: 7 / 10
Tekijä:Alho, Jussi
Työn nimi:The role of the speech motor system in speech perception
Puheen motorisen järjestelmän rooli puheen havaitsemisessa
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:2010
Sivut:x + 71 s. + liitt. 9      Kieli:   eng
Koulu/Laitos/Osasto:Elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation tiedekunta
Oppiaine:Laskennallinen tekniikka   (S-114)
Valvoja:Sams, Mikko
Ohjaaja:Jääskeläinen, Iiro
Elektroninen julkaisu: http://urn.fi/URN:NBN:fi:aalto-201203131485
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark Aalto  667   | Arkisto
Avainsanat:magnetoencephalography
speech perception
event-related fields
motor theory of speech perception
auditory cortex
magnetoenkefalografia
puheen havaitseminen
herätekentät
puheen motorinen teoria
kuuloaivokuori
Tiivistelmä (fin): Puheen havaitsemisella viitataan prosessiin, jonka puitteissa kielen äänteet kuullaan, tulkitaan ja ymmärretään.
Vaikka tämä prosessi saattaa kuulostaa mitäänsanomattoman yksinkertaiselta, ovat ne neuraaliset mekanismit, jotka sen mahdollistavat, kaikkea muuta kuin yksinkertaisia.
Keskeinen tutkijoiden päitä vaivaava kysymys puheen havaitsemisessa onkin, miten kuulija poimii olennaisen informaation puhesignaalista?
Vastauksen etsintä on synnyttänyt toisistaan selvästi erillään olevia teoreettisia näkökulmia, joiden keskeisin erottava tekijä voidaan esittää kysymyksen muodossa: mikä on puheen motorisen järjestelmän rooli puheen havaitsemisessa?
Vai onko sillä roolia laisinkaan?
Toisin sanoen, onko niillä aivoalueilla ja -rakenteilla, jotka vastaavat puheen tuottamisesta, osuutta myös puheen havaitsemisessa?

Tässä työssä puheen motorisen järjestelmän roolia puheen havaitsemisessa tutkittiin käyttäen tutkimusmenetelmänä magnetoenkefalografiaa (MEG).
Puheen havaitsemisen perustana olevia neuraalisia mekanismeja tutkittiin neljässä erilaisessa havaitsemistilanteessa, joissa jokaisessa käytettiin samoja kahden eri selkeystason puheärsykkeitä (kohinalla ja ilman), mutta joissa koehenkilöiltä edellytettiin erilaisia ärsykkeenjälkeisiä motorisia toimenpiteitä.

Yhteensä kymmeneltä koehenkilöltä saadut tulokset, joissa aivoaktivaation lähteitä mallinnettiin yhden dipolin analyysimenetelmällä, osoittavat että "aktivaation painopiste" vasemmassa aivopuoliskossa siirtyi taaemmaksi kuuloaivokuorella havaitsemistilanteiden motoristen toimenpiteiden aktiivisuuden lisääntyessä.
Tämä löydös puoltaa ajatusta siitä, että puheen motorisella järjestelmällä on rooli puheen havaitsemisessa.

Tämä työ, joka suoritettiin valmistelevana osana laajempaa projektia, luo pohjatyöllään ja tuloksillaan lupaavat lähtökohdat mitä erilaisimpiin puheen havaitsemisen neuraalista luonnetta valottaviin jatkoanalyyseihin.
Tiivistelmä (eng): Speech perception refers to a process by which the sounds of language are heard, interpreted and understood.
Although this process may seem like a trivial task, the neural mechanisms underlying it are anything but simple.
Indeed, the key question puzzling the minds of speech perception researchers is how listeners extract the significant information from the acoustic speech signal?
How is the mapping between properties of the acoustic signal and linguistic elements, such as phonemes, done?
Distinct theoretical perspectives have been proposed to answer these questions.
A crucial distinction among these perspectives can be put in the form of a question: does the speech motor system have a role in speech perception?

In this thesis, the role of the speech motor system in speech perception was studied using magnetoencephalography (MEG).
The neural mechanisms underlying speech perception was investigated in four different perception conditions, each comprising the same speech stimuli (with two levels of ambiguity) but differing on the subsequent motor task.

The results, derived from ten subjects, show a clear shift of the equivalent current dipole (ECD), used in modeling the underlying neuronal sources, to a more posterior position in the left hemisphere with the more active subsequent-to-stimuli motor tasks.
This suggests that the motor system does indeed have a role in speech perception.

The outcome of this thesis, which was conducted as a preliminary part of a larger project, serves as a promising basis for further study on speech perception, providing the necessary groundwork which allows more refined analyses to take place.
ED:2010-08-18
INSSI tietueen numero: 40132
+ lisää koriin
INSSI