haku: @keyword energy efficiency indicators / yhteensä: 2
viite: 2 / 2
« edellinen | seuraava »
| Tekijä: | Keto, Matias |
| Työn nimi: | Energiamuotojen kertoimet rakennusten energiatehokkuuden määrittämiseksi |
| Energy efficiency indicators of power and heat generation in Finland | |
| Julkaisutyyppi: | Diplomityö |
| Julkaisuvuosi: | 2010 |
| Sivut: | 92 s. + liitt. 13 Kieli: fin |
| Koulu/Laitos/Osasto: | Energiatekniikan laitos |
| Oppiaine: | LVI-tekniikka (Ene-58) |
| Valvoja: | Sirén, Kai |
| Ohjaaja: | Kurnitski, Jarek |
| OEVS: | Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossaOppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa. Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/ Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.
Kirjautuminen asiakaskoneille
Opinnäytteen avaaminen
Opinnäytteen lukeminen
Opinnäytteen tulostus
|
| Sijainti: | P1 Ark Aalto 4602 | Arkisto |
| Avainsanat: | energy efficiency indicators primary energy factor specific emissions combined heat and power energy method benefit allocation method primäärienergiakerroin ominaispäästökerroin yhteistuotanto energiamenetelmä hyödynjakomenetelmä |
| Tiivistelmä (fin): | Rakennusten energiatehokkuutta voidaan arvioida rakennuksen kuluttamaan energiaan tai energian kulutuksen seurauksiin perustuen. Energian kulutuksen seuraukset ovat verrannollisia kulutettuun energiamäärään. Energiamuotojen kerroin on kulutetun energian ja kulutuksen seurauksien välinen verrannollisuuskerroin. Tässä diplomityössä kulutuksen seurauksia käsitellään sähkön- ja lämmöntuotannon hiilidioksidipäästöihin ja primäärienergian kulutukseen perustuen. Työn painopiste on sähkön ja lämmön yhteistuotantoa sisältävän tuotantorakenteen käsittelyssä. Työssä johdetaan sähkön- ja lämmöntuotannon hyötysuhteista, yhteistuotannon rakennusasteesta ja sähkön ja lämmön tuotantomuotojen osuuksista riippuvat yleispätevät yhtälöt sähkön- ja lämmöntuotannon ominaispäästöille (päästökertoimille) sekä primäärienergian ominaiskulutukselle (primäärienergiakertoimille), sekä tarkastellaan toteutuneen tuotannon ominaispäästöjä ja primäärienergiakertoimia vuosina 2000 - 2007. Yhtälöiden johtamisen tarkoituksena on tarkastella ominaispäästöihin ja primäärienergiakertoimiin vaikuttavia tekijöitä. Toteutuneesta tuotannosta ja johdetuista yhtälöistä nähdään, että kaukolämmön kertoimien taso on pysynyt vuositasolla vakaana, ja tulee todennäköisesti pysymään myös jatkossa, sillä muutokset kertoimiin vaikuttavissa tekijöissä ovat pieniä eikä kerroin riipu voimakkaasti tekijöiden muutoksista. Suomessa tuotetun kaukolämmön kokonaistuotannon päästö- ja primäärienergia kertoimien keskiarvot vuosilta 2000 - 2007 ovat, sähkö ja lämmön yhteistuotannon päästöt ja polttoaineet hyödynjakomenetelmällä jakaen, 217 g(CO2)/kWh ja 0,90. Kertoimien vaihteluväli on 203 - 226 g(CO2)/kWh ja 0,89 - 0,91. Sähköntuotannon toteutuneista kertoimista ja johdetuista yhtälöistä nähdään, että sähkön- tuotannon primäärienergiakertoimen taso on säilynyt, ja säilynee myös tulevaisuudessa, vuositasolla vakaana, mutta päästökertoimen vuosittaiset vaihtelut ovat suuria. Suomessa tuotetun sähkön kokonaisprimäärienergiakertoimen keskiarvo vuosilta 2000 - 2007 on 2,22 ja päästökertoimen 274 g(CO2)/kWh. Vastaavat vaihteluvälit ovat päästökertoimelle 204 - 351 g(CO2)/kWh ja primäärienergiakertoimelle 2,15 - 2,31. Yhteistuotannon polttoaineet on kertoimia laskettaessa jaettu hyödynjakomenetelmällä. Kokonaisprimäärienergiakerroin sisältää sekä uusiutumattomat että uusituvat energianlähteet. Ydinvoimalle on kertoimia laskettaessa käytetty primäärienergiakerrointa 3,03, vesi- ja tulivoimalle kerrointa 1,00 ja polttoaineiden primäärienergiana on käytetty aiempaa lämpöarvoa. |
| Tiivistelmä (eng): | Energy efficiency indicators of energy production, such as specific emissions and primary energy factors, provide means to evaluate energy efficiency of buildings in terms of environmental impact and consumption of natural resources. In this thesis, primary energy factors and specific carbon dioxide emissions of electricity and district heat production in Finland are studied in detail, focusing especially on the different methods to allocate fuel energy and emissions between co-generated power and heat (i.e. combined power and heat (CHP)). Applying the benefit allocation method to split the fuel energy and emissions between cogenerated power and heat, the average specific emissions of electricity and district heating in Finland between 2000 - 2007 are found to be 274 g(CO2)/kWh and 217 g(CO2)/kWh, respectively. The corresponding range of variations is 204 - 351 g (CO2)/kWh and 203 - 226 g (CO2)/kWh. Based on the same allocation method, the average primary energy factor is found to be 0.90 for district heating and 2.22 for electricity, and corresponding range of variations 0.89 - 0.91 and 2.15 - 2.31, respectively. The primary energy factors presented above are total primary energy factors, where primary energy efficiency of nuclear electricity is set to 33 % and hydropower to 100 %. Results show that while the primary energy factors of both electricity and district heating, as well as the specific emissions of district heating, remain approximately constant, the range of variation of the specific emissions of electricity is wide. The values of the indicators depend on the allocation method and primary energy conventions. One should therefore be careful not to compare values based on different allocation methods and conventions. |
| ED: | 2010-10-20 |
INSSI tietueen numero: 41141
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI