haku: @keyword central park / yhteensä: 3
viite: 2 / 3
| Tekijä: | Hovila, Hanna-Sisko |
| Työn nimi: | Kokkolan pienvenesatama - Väljän kaupunkirakenteen täydentäminen toimintakeitailla |
| Kokkola recreational harbor - Filling loose urban structure with activity oases | |
| Julkaisutyyppi: | Diplomityö |
| Julkaisuvuosi: | 2011 |
| Sivut: | 73 Kieli: fin |
| Koulu/Laitos/Osasto: | Arkkitehtuurin laitos |
| Oppiaine: | Yhdyskuntasuunnittelu ja kaavoitus (A-36) |
| Valvoja: | Harris, Trevor |
| Ohjaaja: | |
| Sijainti: | P1 Ark A | Arkisto |
| Huom: | Muoto: kirja, planssit 9 kpl, pienoismalli 1 kpl |
| Avainsanat: | Kokkola urban structure central park infill building recreation harbor boat center marketplace bridge Kokkola kaupunkirakenne kaupunginsalmi keskuspuisto täydennysrakentaminen satama venekeskus tori silta |
| Tiivistelmä (fin): | Tämä diplomityö on Kokkolan pienvenesataman kehittämissuunnitelma, jonka olen tehnyt Kokkolan kaupungille. Alkuperäinen suunnittelutehtäväni alueelle oli kaupungin puolesta puuvenekeskus ja silta, joiden sijoittamista merenlahtialueelle on harkittu kymmeniä vuosia. Kaupunki on hahmotellut alueelle myös uutta leirintäalueen päärakennusta ja käsityöläiskylää, joiden suunnittelun käsittelen osana laajempaa kokonaisuutta. Satamatoimintaa on ollut kaupungin edustalla sijaitsevalla merenlahdella 1700-luvulta lähtien. Lahti jatkuu salmena 2,5 kilometriä sisämaahan päin ja päättyy kaupungin keskustaan. Maankohoamisen myötä lahden rannat alati mataloituvat ja salmesta pakenee vesi. 2000-luvun alussa merellisyys nostettiin kaupungin kehitysteemaksi. Merenlahden alueelle on parhaillaan rakenteilla uusi asuinalue. Satama-allas kunnostettiin jo aiemmin ja sen oheen rakennettiin rantapuisto. Satama-altaan mantereen puoli on pääosin käyttämätöntä asvaltti- ja hiekkakenttää. Sen takaa alkaa maankohoamisen myötä syntynyt vyöhykkeinen lehtometsä. Tämä osa lahtea on vielä asemakaavoittamatonta aluetta, jolle kuitenkin on paineita rakentaa matkailua palvelevaa rakentamista sekä asuinrakentamista. Tarkastelin aluetta laajemmassa mittakaavassa, sillä halusin tutkia merenlahden asemaa kaupunkirakenteessa. Mielestäni ranta-alueen ja keskustan välisen alueen kehitys on olennainen tekijä merellisen imagon saavuttamiseksi Kokkolassa. Suunnitelmaani kuuluu ehdotus tämän välin kehittämisestä kosteikkopuistoksi. Elävän ulkoilmamuseon avulla korostettaisiin maankohoamisilmiötä meriteeman sijaan. Kosteikkopuiston ja merenlahtialueen kohtaamispisteeseen ehdotan uuden kaupunginosan rakentamista. Se kuroisi osaltaan yhteen kaupunkirakennetta. Rantapuistoalueen käyttöä voisi tehostaa täydennysrakentamalla lahden ympärille yhtenäinen asuinaluevyöhyke. Yksi täydennys- ja uudisrakentamisalueista on vanha kasarmialue. Sen tilat sopivat kunnostamisen jälkeen käsityöläiskyläksi uudisrakentamista paremmin. Rantapuiston käyttö painottuu kesäkauteen. Tämän vuoksi tavoitteenani oli luoda talvella houkuttelevaa julkista ulkotilaa. Katutasolla se tarkoittaa tuulensuojaisten pihojen ja jalankulkijan mittaisen ympäristön yhdistelmää. Rantapuistoalueen käyttöä voisi monipuolistaa muuttamalla sataman oheen jäänyt alue torialueeksi. Markkinapaikka tarjoaa alustan käsityöläisten ja taiteilijoiden myyjäisille ja muille projekteille. Uuden kevyen liikenteen sillan suunnittelin torin jatkeeksi yhdistämään salmen toisella puolella sijaitsevan kaupan ja postin rantapuiston käyttäjien saavutettaville. Puuvenekeskuksen suunnittelin kaupungin ehdottamalle alueelle, lähelle entisen terva- ja tavarasataman paikkaa. Se on hiukan erillään rantapuistosta, mutta lähempänä avomerta. Venekeskus voisi rauhallisen ja kauniin sijaintinsa ansiosta kehittyä tutkimusasemaksi. Tulevaisuuden opetustoimintaa ajatellen olen suunnitellut venekeskuksen läheisyyteen tutkijaresidenssejä ja opiskelija-asuntoja. Suunnitelmani asuinrakentamisen yhteenlaskettu kerrosala on 38 000 kerrosneliömetriä, mikä on 14 % Kokkolan koko asuntotuotannon tavoitteesta vuosille 2006 - 2030. Kaikki rakentaminen on sijoitettu siten, että mahdollisimman laajoja kokonaisuuksia ekologisesti arvokkaista metsistä säilyy, ja että uudisrakentaminen korostaa kulttuurihistoriallisesti arvokkaita alueita. Kaikki uudet toiminnot, tilojen koot ja rakentamisen vaiheistuksen olen pyrkinyt suunnittelemaan käyttäjien todellisia tarpeita vastaaviksi. Muodot ja materiaalit tulevat paikan luonteesta ja historiasta: metsästä, tervanpoltosta, puolustusrakennelmista sekä saaristoon ja merenkäyntiin liittyvästä rakennusperinteestä. |
| Tiivistelmä (eng): | This is a development plan for the surroundings of a recreational boating harbour area in the city of Kokkola. The main design task from the behalf of the city was a centre for wooden boats and a bridge. Their location has been under consideration for decades. Furthermore a new main building for a camping area and an artist village has been planned to be placed on the area. Their design I will handle as a part of a larger entity. There have been harbour activities on the bay area since the l6th century. The bay continues as an inlet 2,5 kilometres towards the inland until it reaches the city core. However, due to crustal uplift the sea shores get continuously shallower and the inlet suffers from lack of water. In the beginning of the 21st century the city took its relation to the sea to be the most important theme of development. Currently a new housing area is under construction to the bay area. The harbour basin was renovated and a recreational park was built next to it. The other side of the harbour is a vast gravel and pavement field mostly unused. The surroundings east and south from the harbour grow a specific kind of layered forest. These parts of the bay area are still without a city plan but are under pressure of being built to serve the needs of housing and tourism industry. I wanted to study the bay area's relation to the urban structure. In my opinion the area between the seashore and the city centre is a key factor in making the sea part of Kokkolas brand. A part of my proposal is the modification of this in-between area into a wetland park. The phenomena of crustal uplifting is presented there as a living outdoor exhibition instead of the maritime theme. For the area where the wetland park and the bay area meet I am proposing a new city district. That would further bring the two city parts closer together. The use of the seashore recreational park could be intensified by infill building areas that create a contiguous band of active users to surround it. One of the areas to be built is the old barrack area of Pikiruukki. The spaces it hosts could, after renovation, be more suitable for artist's workshops than newly built spaces. In my plan the total amount of new housing is 38 000 square meters. That covers 14% of the city's aim for housing construction between 2006 and 2030. The use of the seashore recreational park could be more diverse: The field left next to the harbour can be changed into a marketplace. It would serve as a starting platform for the arts and crafts activities. A new footbridge will connect the users of the whole recreational area with the commercial and public services on the other side of the inlet. I designed the wooden boat centre according the city's suggestion, close to where the historical tar port used to be. It is slightly segregated from the rest of the park but closer to the open sea. Because of the serene and beautiful surroundings the boat centre could be developed into a research centre. The future educational activity in mind I planned residences for researchers and a student housing block nearby the boat centre. All building masses are placed so that the ecologically valuable forests remain as large entities as possible and so that newly built structures would emphasize the historical artifacts. Since the appeal of the existing recreational park is heavily dependent on the summer season I concentrated on providing appealing space and functions also for the wintertime. On the street level it means small-scale environment and courtyards protected from the sea wind. All new functions, sizes of the spaces and building phasing I have tried to design to meet the realistic needs of the users. The chosen forms and materials derive from the local identity and history: the forest, tar burning, defence structures and the building tradition of the archipelago and the maritime culture. |
| ED: | 2011-02-21 |
INSSI tietueen numero: 41538
+ lisää koriin
INSSI