haku: @keyword shared parking / yhteensä: 3
viite: 2 / 3
| Tekijä: | Palomäki, Heikki |
| Työn nimi: | Asukkaiden pysäköintipaikkamäärien optimointi Helsingin esikaupunkialueilla |
| Optimizing the number of residential parking spaces in Helsinki's suburban areas | |
| Julkaisutyyppi: | Diplomityö |
| Julkaisuvuosi: | 2011 |
| Sivut: | 103 + [1] Kieli: fin |
| Koulu/Laitos/Osasto: | Yhdyskunta- ja ympäristötekniikan laitos |
| Oppiaine: | Liikennetekniikka (Yhd-71) |
| Valvoja: | Enrvall, Timo |
| Ohjaaja: | Baarman, Katariina |
| Elektroninen julkaisu: | http://urn.fi/URN:NBN:fi:aalto-201207022702 |
| OEVS: | Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossaOppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa. Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/ Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.
Kirjautuminen asiakaskoneille
Opinnäytteen avaaminen
Opinnäytteen lukeminen
Opinnäytteen tulostus
|
| Sijainti: | P1 Ark Aalto | Arkisto |
| Avainsanat: | residential parking car ownership shared parking parking costs asukkaiden pysäköinti autonomistus vuorottaispysäköinti pysäköintikustannukset |
| Tiivistelmä (fin): | Asemakaavassa ilmoitettujen asukkaiden autopaikkojen vähimmäismääräysten tulisi vastata autopaikkatarvetta rakennuksen valmistuttua ja mahdollisimman hyvin myös tulevaisuudessa. Eri kunnilla on omat autopaikkamäärien laskentaohjeensa, joissa autopaikkatarvetta arvioidaan. Helsingin kaupungin edelliset ohjeet ovat vuodelta 2007. Niissä ei ole selvitetty hyvän joukkoliikennetarjonnan eikä vuorottaispysäköinnin vaikutuksia asukkaiden autopaikkatarpeeseen. Tässä työssä tutkittiin paikkatietoaineistoon perustuen raideliikenneasemien vaikutusta autopaikkatarpeeseen sekä vuorottaispysäköinnin tarjoamia mahdollisuuksia ja sen vaatimia edellytyksiä. Lisäksi työssä käsiteltiin pysäköinnin järjestämisestä aiheutuvia kustannuksia ja niiden kohdentamista autopaikkojen käyttäjille. Asukkaiden autopaikkatarve voidaan käsittää laskennallisena autopaikkatarpeena ja konkreettisena autopaikkatarpeena. Laskennallinen autopaikkatarve muodostuu laskettavista keskiarvoista: henkilöautotiheydestä ja asumisväljyydestä. Keskimääräisestä laskennallisesta autopaikkatarpeesta esiintyy myös runsaasti poikkeamia, joita varten autopaikkatarpeeseen tulee lisätä "varmuuskerroin". Konkreettinen autopaikkatarve muodostuu autonomistuksesta ja pysäköintijärjestelyjen tehokkuudesta. Merkittävimpiä autonomistukseen vaikuttavia tekijöitä ovat tulotaso, asuntotyyppi, asumismuoto ja asunnon sijainti. Helsingin esikaupunkialueilla autopaikkatarpeeseen vaikuttavia kaavoituksessa huomioon otettavia tekijöitä ovat asuntotyyppi, asumismuoto ja etäisyys raideliikenneasemasta. Kerrostaloissa alle 400 metrin etäisyydellä asemasta autopaikkatarve on keskimäärin 10 % vähemmän ja 400 - 800 metrin etäisyydellä 5 % vähemmän kuin yli 800 metrin etäisyydellä. Vuorottaispysäköinti edellyttää nimikoimattomia autopaikkoja sekä toimintoja, joiden pysäköinnin maksimikysynnät ovat eriaikaiset. Tällaisia toimintoja ovat esimerkiksi asunnot ja toimistot. Länsi-Pasilassa vuorottaispysäköinnin ansiosta pysäköintioikeuksia on myönnetty 1,4 -kertaisesti pysäköintipaikkojen määrään nähden. |
| Tiivistelmä (eng): | Minimum residential parking standards should meet the parking demand after the building has been completed and in the future, as well as possible. Each municipality has its own design guide for estimating parking demand. The City of Helsinki's current guide was written in 2007. The effects of good public transportation and shared parking on parking demand were not recognized in the guide. This study examines the effects of railway and metro stations on parking demand based on spatial data. The study also introduces possibilities and requirements that apply to shared parking. Additionally, the study addresses parking costs and allocating the costs to the users of parking spaces. Residents' parking demand can be understood in two ways: calculated parking demand and concrete parking demand. The calculated parking demand consists of calculated averages: cars per capita and living space per resident. However, deviations from the average also occur. Therefore, a "safety factor" should be added to the average parking demand. The concrete parking demand consists of car ownership and the efficiency of parking arrangements. The most significant factors affecting car ownership are household's level of income as well as type, location and form of ownership of the dwelling. In Helsinki's suburban areas, the factors affecting parking demand that can be considered in town planning are form of ownership, type of dwelling and distance from a railway or metro station. In apartment buildings less than 400 metres from a station, the parking demand is 10 % less, and between 400 and 800 metres 5 % less than at a distance of more than 800 metres. Shared parking requires unassigned parking spaces and land use types that have peak parking demands at different times of the day. These land use types include for instance housing and offices. In Länsi-Pasila, there are 40 % more parking contracts than parking spaces due to the shared parking system. |
| ED: | 2011-09-27 |
INSSI tietueen numero: 42823
+ lisää koriin
INSSI