haku: @supervisor Oittinen, Pirkko / yhteensä: 327
viite: 15 / 327
Tekijä:Mykkänen, Juhani
Työn nimi:Käytettävyysohjenuorien määrittäminen tablettilehden navigaatioratkaisulle
Defining usability guidelines for the navigation solution of a tablet paper
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:2011
Sivut:viii + 147 s. + liitt. 29      Kieli:   fin
Koulu/Laitos/Osasto:Mediatekniikan laitos
Oppiaine:Viestintätekniikka   (T-75)
Valvoja:Oittinen, Pirkko
Ohjaaja:Putkiranta, Petteri
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark Aalto  1813   | Arkisto
Avainsanat:tablet paper
navigation
usability
user experience
tablettilehti
navigaatio
käytettävyys
käyttäjäkokemus
HCI
Tiivistelmä (fin): Tämä diplomityö pyrkii määrittämään käytettävyysohjenuoria sellaiselle tablettilehden navigaatioratkaisulle, joka käyttäjän on tarkoitus kokea helppokäyttöiseksi heti ensikäytössä.
Käyttäjäkokemusta tutkitaan 18 - 34 -vuotiaiden nuorten media-aktiivien näkökulmasta.

Tablettilehdellä tarkoitetaan multimedian toistoon kykenevällä kosketusnäytöllä varustetulla tablettitietokoneella selattavissa olevaa sähköistä sanoma- tai aikakauslehteä.
Helppokäyttöisyys on määritelty käytettävyyden ISO-standardia mukaillen: helppokäyttöinen navigaatioratkaisu auttaa käyttäjää saavuttamaan tavoitteensa tarkasti ja tehokkaasti sekä saa käyttäjän tyytyväiseksi vuorovaikutukseen tablettilehden kanssa.
Navigaatioratkaisulla viitataan kaikkiin niihin tablettilehden käyttöliittymän elementteihin, jotka vaikuttavat käyttäjän kokemukseen tiimiin lukiessa tai silmäillessä lehteä.
Lukemista ja silmäilyä tapahtuu yksittäisten artikkelien, sivujen, osastojen ja koko lehden tasolla sisältäen erilaiset teksti-, kuva- ja muut elementit.

Työssä luodaan ensin taustoittavan kirjallisuuskatsauksen perusteella yhdeksän hypoteesia sekä niin kutsuttu 3I-malli siitä, millaisia ominaisuuksia tablettilehden helppokäyttöiseen navigaatioratkaisuun liittyy.
Katsauksessa perehdytään käytettävyyteen ja käyttäjäkokemukseen sekä näiden arviointiin, erilaisissa informaatiotiloissa kuten verkkosivustoilla navigointiin, käyttäjien mentaalisiin malleihin ja paikantajuun sekä tablettien ja kosketuskäyttöliittymien tämänhetkiseen tutkimuksen tilaan.

Empiirisiin kokeisiin soveltuviksi tutkimusmenetelmiksi valitaan käytettävyyden tutkimuksen piiristä heuristinen asiantuntijaläpikäynti, tablettilehtiä koekäyttävien henkilöiden avoimet haastattelut sekä tärkeimpänä ääneen ajattelevien koekäyttäjien havainnointi vahvistettuna vapaan läpikäynnin metodeilla.
Mainituilla menetelmillä 18 käytettävyystestistä kerätyt tulokset luokitellaan ja taulukoidaan käyttäjä- ja lehtikohtaisesti sen mukaan, mihin navigaatioratkaisujen osa-alueisiin ne liittyvät.

Luokiteltu ja koodattu aineisto analysoidaan, minkä pohjalta esitetään tablettilehtikohtaiset johtopäätökset testattujen sovellusten helppokäyttöisyydestä.
Tämän analyysin pohjalta vastataan päätutkimuskysymykseen ja esitetään kuuteen alakategoriaan jaettu 21 ohjenuoran lista siitä, millaiset tekijät parantavat tablettilehden navigaatioratkaisun helppokäyttöisyyttä.
Johtopäätökset vahvistavat kirjallisuuskatsauksen pohjalta tehdyt hypoteesit ja tuovat uusia havaintoja aiheesta.

Päätuloksia ovat seuraavat: Käyttäjä oppii navigoimaan tablettilehteä nopeimmin, jos lehti hyödyntää käyttäjällä olemassa olevia mentaalisia malleja toisintamalla joko printistä tai verkosta tuttuja navigointikäytäntöjä.
Käyttäjälle on tarjottava selvät graafiset ja tekstilliset vihjeet navigaation mahdollisuuksista, tai käyttäjä hämmentyy.
Käyttäjän eksymistä lehteen voi ehkäistä tarjoamalla visuaalisia apuvälineitä paikantajun säilyttämiseksi.
Sisällysluettelo on navigaatioratkaisun tärkein elementti.
Käyttäjän on löydettävä se välittömästi, ja sisällysluettelon on tarjottava monipuoliset työkalut sekä lehdessä liikkumiseen että sen silmäilyyn, Käyttäjä ei välttämättä halua muunnella tekstin kokoa, mutta hän kaipaa lähes poikkeuksetta mahdollisuutta tarkkailla kuvia ja muita visuaalisia elementtejä suurentamalla.
Käyttäjä tekee virhesiirtymiä, minkä vuoksi hänelle on tarjottava mahdollisuus palata jälkiään takaisin-painikkeella.
Käyttäjille on vaihtelevien mieltymysten vuoksi tarjottava mahdollisuus lukea tablettilehteä sekä vaaka- että pystyrotaatiossa, Käyttäjät eivät näytä lukevan tablettilehtien ohjeita, minkä vuoksi luettavaksi tarkoitetut ohjeet on pakotettava käyttäjän nähtäville.

Jatkotutkimuksen kohteiksi esitetään tablettilehtien käytettävyyden tutkimista muissa kohderyhmissä, pidemmillä käyttöajanjaksoilla sekä muiden kuin työssä tarkasteltujen tablettilehtien osalta.
Tiivistelmä (eng): This thesis aims to define usability guidelines for the navigation solution of such a tablet paper that is intended to be experienced as easy-to-use beginning from the first try.
The user experience of such a paper is studied from the point of view of young media savvy users aged between 18 and 34.

A tablet paper is defined as an electronic paper that can be browsed with a tablet computer equipped with a touchscreen and capable of handling multimedia content.
Easy-to-use is defined through the ISO standard for usability: the extent to which the tablet paper can be used by specified users to achieve specified goals with effectiveness, efficiency, and satisfaction.

A navigation solution comprises all the UI elements that affect the user's experience while she reads or browses through the paper.
This reading and browsing extends to individual articles, pages, sections and the whole of the paper including text, images and other content elements.

A literature review forms the basis of nine hypotheses' and a so called 31 model of what kind of characteristics define an easy-to-use tablet navigation solution.
The review focuses on usability, user experience, navigation of information spaces including websites, mental models of users, sense of location in an information space and the recent literature on tablet computers and touch UIs.

Research methods for the empirical part include heuristic expert evaluation, user interviews and the method of thinking aloud reinforced with a method called the free form walkthrough.
The material from the 18 usability tests is categorized and coded according to individual users, papers and the elements of each navigation solution.

The material is then analysed and reviewed against the original hypotheses.
Based on this review 21 usability guidelines divided into six subcategories are formed.
These guidelines confirm the earlier hypotheses and also contribute to the literature by giving new information about usability issues regarding tablet navigation.

The main results are as follows: The user learns the navigation logic of a tablet paper the fastest if the paper relies on known navigational mental models from print and the web.
In order not to confuse the user she needs clear visual affordances on the possibilities of the navigation solution.
The user can be prevented from getting lost in the paper by providing clear visual hints of the location of the user.
The UIs table of contents is the most important element of the navigation solution.
The user needs to find the TOC right away and it has to offer versatile tools for both moving around the paper as browsing and glancing through it.
The user does not necessarily need the chance to change text size, but he almost invariably wants to zoom into pictures and other visual elements.
The user will make errors in navigation which is why a back button needs to be offered.
The users also have differing preferences regarding the rotation of the tablet paper which means that the paper needs to function in both horizontal and vertical rotation of the device.
The users don't seem to read the instructions for the paper which means that they have to be brought on the screen by force in order to be seen.

For future research it is suggested to study tablet paper usability in different target groups, over longer time and other than those studied here.
ED:2011-10-19
INSSI tietueen numero: 42878
+ lisää koriin
INSSI