haku: @keyword municipality / yhteensä: 16
viite: 4 / 16
| Tekijä: | Nyman, Katariina Milja |
| Työn nimi: | Paikkatieto kunnan päätöksenteossa |
| Geographic information in municipality's decision making | |
| Julkaisutyyppi: | Diplomityö |
| Julkaisuvuosi: | 2011 |
| Sivut: | ix + 61 + [15] Kieli: fin |
| Koulu/Laitos/Osasto: | Maanmittaustieteiden laitos |
| Oppiaine: | Kartografia ja geoinformatiikka (Maa-123) |
| Valvoja: | Virrantaus, Kirsi |
| Ohjaaja: | Ahomäki, Tapio |
| OEVS: | Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossaOppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa. Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/ Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.
Kirjautuminen asiakaskoneille
Opinnäytteen avaaminen
Opinnäytteen lukeminen
Opinnäytteen tulostus
|
| Sijainti: | P1 Ark Aalto 509 | Arkisto |
| Avainsanat: | GIS spatial information municipality public administration GIS kunta paikkatieto paikkatieto päätöksenteossa kunnan päätöksenteko |
| Tiivistelmä (fin): | Tutkimuksen tavoitteena oli aluksi selvittää. miten kunnassa tehdään päätöksiä. miten päätöksentekoa säädellään ja kuinka säätely näkyy kunnassa. Sen jälkeen selvitettiin kirjallisuustutkimuksen ja haastattelujen avulla, miten paikkatietoa hyödynnetään kunnan päätöksenteossa ja minkälaisia etuja tai haasteita paikkatiedon hyödyntämisessä on. Oli tarkoitus selvittää tarkalleen, kuinka paikkatiedon käyttö päätöksenteossa hyödyttää. Lopuksi työssä tarkennuttiin pohtimaan. millä toiminnoilla paikkatiedon käyttöä kunnissa voitaisiin lisätä ja kannattaako sitä ylipäätään lisätä, eli onko lisäämiseen tarvetta. Tutkimusongelmaa lähestyttiin case-aineiston ja kirjallisuustutkimuksen kautta. Tapauskuntana oli paikkatiedon hyödyntämisessä aktiivisena tunnettu Lahti. Työssä pyrittiin kokoamaan, miten paikkatiedon käyttö on kehittynyt ja kuinka se tulee kehittymään Lahdessa ja yleisestikin. Tutkimuksessa valotettiin kirjallisuustutkimusten ja kahden alalla tehdyn tutkimuksen, sekä perusteella kunnan päätöksenteon piirteitä sekä paikkatietojen nykytilaa. Haastatteluin selvitettiin Lahden tilannetta yleisellä tasolla, sekä esimerkkejä paikkatiedon käytöstä ja ajatuksia sen lisäämisestä. Tutkimuksessa todettiin, että paikkatiedon käyttö erityisesti teknisellä sektorilla on runsasta ja paikkatiedon käytön haasteet siellä liittyvät tiedon laatuun ja ylläpitoon. Paikkatiedon käyttöä myös kunnan muilla toimialoilla on tutkittu; selailukäyttöä ja verkkotarkasteluja tehdään jonkin verran. Paikkatiedon käytön lisääminen muille kuin teknisille toimialoille ei kuitenkaan ole ollut aktiivista. Sen lisäksi, että kehitetään teknisen ja maankäytön paikkatietosovelluksia ja puututaan heidän ongelmiinsa, tulee huomioida suuri uusi asiakaspotentiaali ja kehitysideat, joita löytyy muilta kunnan toimialoilta. Tutkimuksen loppupäätelmät osoittivat. että paikkatiedon erityisosaajia kunnissa on vähän, mikä johtaa siihen, ettei resursseja paikkatiedon käytön laajentamiseen tarpeesta ja tahdosta huolimatta kunnassa välttämättä ole. Paikkatiedon käyttömahdollisuuksiin ja kunnan muilla toimialoilla olevaan potentiaaliin tutustuminen vaatii työtä mutta samalla kasvattaa uusia mahdollisuuksia ja pidemmällä aikavälillä parantaa kunnassa työn laatua. Paikkatietojen hyödyntämisen lisäämisessä erityisesti johdon sitouttaminen on tärkeää. eikä paikkatiedon roolia saa ylikorostaa. Tulee tehostaa olemassa olevien järjestelmien hyödyntämistä varmistaen niiden laajamittainen käyttö. Jatkotutkimus on tarpeen, erityisesti sosiaali-, terveys ja sivistystoimialojen paikkatietopotentiaalista. Kartoitustyön jälkeen voidaan ryhtyä pohtimaan uusia innovaatioita. |
| Tiivistelmä (eng): | The aim of this study was to find out how Finnish municipalities and especially the city of Lahti uses spatial information in its decision making; how decisions are made in the municipality and how the municipality decision-making is regulated in Finland. The use of spatial information in decision-making was examined with literature research and interviews. The aim was also to find out what benefits or challenges may be found when using spatial information in decision-making, and exactly how the use of geographic information in decision-making will benefit the municipality and the citizens. The research problem was approached through case-study material and literature research. The case city was GIS-oriented city of Lahti. Study tried to gather how the use of GIS has evolved and how it will evolve in Lahti and in general. The study focused on two previous studies and research literature. Interviews were used as a research method to determine the exact use of spatial information in the decision making in Lahti, as well as examples of the use of geographic information and ideas to increase the use of it. This study was conducted as a case study, where especially Lahti was examined. In the study the foreign examples and the previous Finnish studies were also used to figure out the whole picture of the use of GIS. The study found that the use of geographical information, in particular technical sector is wide and challenges with GIS are related to data quality and maintenance. Increased use of GIS in technical sector has not spread to non-technical sectors in municipalities. While focusing on the development of technical and land-use sectors spatial data and applications, we shall not forget the non-technical sectors in municipalities; a new customer and potential development ideas. The final conclusions of the study showed that the small number of GIS experts in municipalities leads to the fact that there are not enough resources to try to expand the use of GIS. Finding out the potential usage of GIS takes time and work, but at the same time, new opportunities grow and the longer term improvements of the quality of work are inevitable. Further research for spatial potential is necessary, especially in the social, health and education sectors. |
| ED: | 2012-01-11 |
INSSI tietueen numero: 43781
+ lisää koriin
INSSI