haku: @keyword liikenneturvallisuus / yhteensä: 22
viite: 8 / 22
Tekijä:Karvonen, Esa
Työn nimi:Liikennevakuutuksen vahinkotilastot liikenneturvallisuuden tutkimisessa
The utilisation of motor insurance crash data in traffic safety studies
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:2011
Sivut:75      Kieli:   fin
Koulu/Laitos/Osasto:Yhdyskunta- ja ympäristötekniikan laitos
Oppiaine:Liikennetekniikka   (Yhd-71)
Valvoja:Ernvall, Timo
Ohjaaja:Kari, Timo
Elektroninen julkaisu: http://urn.fi/URN:NBN:fi:aalto-201209213109
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark Aalto     | Arkisto
Avainsanat:car safety rating
injury risks
traffic safety
henkilöautomallien turvaluokitus
vammautumisriskit
liikenneturvallisuus
Tiivistelmä (fin): Työssä käytettiin liikennevakuutuksen vahinkotilastoja automallien turvallisuuden arvioimiseen.
Tarkasteluun valittiin 161 Suomessa yleistä henkilöautomallia, joiden turvallisuutta arvioitiin niiden sisäistä turvallisuutta, aggressiivisuutta sekä kokonaisvammautuvuutta kuvaavilla riskiluvuilla.
Riskiluvuilla kuvataan kuljettajan riskiä vammautua kahden henkilöauton välisessä onnettomuudessa yleisillä teillä.

Onnettomuusaineistona toimivat vakuutusyhtiöiden liikennevakuutuksen vahinkoilmoitustilastot.
Onnettomuus- ja vammautumisriskitarkastelussa onnettomuustietoina käytettiin 278 832 vuosina 2001 - 2010 liikennevakuutuksesta korvattua kahden henkilöauton välistä törmäystä, joissa vammautui 27 395 kuljettajaa.
Ajosuoritteet perustuvat A-katsastus Oy:n vuosina 2000 - 2002 ja 2005 - 2010 keräämiin yli 7,7 miljoonaan matkamittarilukemaan, joista määritettiin vuosisuorite 1,5 miljoonalle ajoneuvolle.

Automallien turvallisuutta tarkasteltiin sekä absoluuttisten vammautumisriskien että todellisten ja laskennallisesti odotettavien vammautumisten suhteiden avulla.
Vammautumisten odotusarvojen laskennassa pyrittiin minimoimaan autosta riippumattomien tekijöiden vaikutusta.
Tällaisia huomioitavia tekijöitä olivat kuljettajan iän ja sukupuolen lisäksi nopeusrajoitusalue, onnettomuustyyppi, syyllinen/syytön -suhde sekä vuosisuorite.

Onnettomuusaineistossa ilmenee auton iän suhteen tarkasteltuna vinoutumaa syytön/syyllinen -suhteissa siten, että uudemmat automallit ovat selvästi useammin syyttömänä osapuolena.
Osa tästä vinoutumasta voi olla seurausta lievien onnettomuuksien sopimisesta, jolloin osa onnettomuuksista jää vahinkoilmoitustilastojen ulkopuolelle.
Aineiston epävarmuustekijöistä johtuen oli vammautumisten odotusarvojen laskennassa perusteltavaa käyttää onnettomuusmääriin perustuvan menetelmän lisäksi automallien vakuutuskantaan perustuvaa menetelmää.
Myös menetelmien korjauskertoimien todenmukaisuuteen kiinnitettiin erityishuomiota.

Lisäksi tutkimuksessa tehtiin autojen käyttöalueita kartoittava reviiriselvitys.
Tällä selvityksellä auton omistuskunnan ja kolaripaikan avulla pyrittiin paremmin hahmottamaan eri kuntien liikkumisalueita ja autojen suoritteen kertymistä erityyppisissä käyttöympäristöissä.

Kokonaisuutena voidaan todeta uudempien autojen positiivisen turvallisuuskehityksen jatkuneen.
Uudemmat ja painavammat automallit antavat pääsääntöisesti paremman suojan niiden omille kuljettajille.
Uusilla autoilla myös vastapuolelle aiheutunut riski on massan kasvusta huolimatta pienentynyt.
Uudemmat autot arvioitiin menetelmästä riippuen keskimäärin 10-40% 10v vanhempia automalleja turvallisemmiksi.
Tiivistelmä (eng): In this study motor insurance crash data was applied to estimate safety of car models.
The study presents car passive safety, aggressiveness and total safety rates for 161 common car models in Finland.
These risk rates represent driver's risk for injury in two-car accidents on public roads.

The accident database of this study is based on the database of Finnish Motor Liability Insurance.
The accident data encompassed 278 832 two-car accident between years 2001-2009.
On these accidents 27 397 drivers were injured.
The vehicle mileage information is based on the data of over 7, 7 million mileage recorder readings collected by A-Katsastus Ltd between 2000-2002 and 2005-2010.
From these reading it was possible to determine an annual vehicle mileage for 1,5 million cars.

The injury classification of car models was investigated with absolute risk figures and with the ratio between actual and expected number of driver injuries.
The expected number of driver injuries was calculated using average injury risk of each driver group and number of accidents by driver groups of each car model.
In addition, the expected number of driver injuries were adjusted with the distribution of accidents in the speed limit area, accident type and guilty/non-guilty party.

The accident database has skewness in guilty/non-guilty relation when viewed by cars' age.
Newer cars are far more often non-guilty.
Some parts of this skewness can result from participants agreeing accidents by themselves.
Thereby some of the accidents are missing from the accident database.
Due to these possible uncertainties in the database, it was arguable to use another calculatory method in addition.
The expected number of driver injuries were also calculated based on the amount of insurance years of car models.
Also special attention was put into making sure that the correction factors were realistic.

This study also contains the territorial research where two-car accidents were used to examine the relation between cars' registration municipality and crash site.
The goal was to perceive better knowledge of cars' areal movements and how vehicle mileage is accumulated in different types of use environments.

The new car models appeared to be safer compared to their predecessors.
In general newer and heavier models gave better protection for their own drivers.
Also newer cars were less aggressive against their counter-party in spite of increased mass.
According the total safety rating of car models, the newest cars were estimated to be 10-40% safer compared to 10 year older models depending on method used.
ED:2012-05-07
INSSI tietueen numero: 44393
+ lisää koriin
INSSI