haku: @keyword capacity / yhteensä: 49
viite: 8 / 49
Tekijä: | Salonen, Noora |
Työn nimi: | Liikenneverkkojen välityskyvyn parantaminen älyliikenteen keinoin |
Improving capacity of transportation networks using means of the intelligent transportation system | |
Julkaisutyyppi: | Diplomityö |
Julkaisuvuosi: | 2012 |
Sivut: | 126 Kieli: fin |
Koulu/Laitos/Osasto: | Yhdyskunta- ja ympäristötekniikan laitos |
Oppiaine: | Liikennetekniikka (Yhd-71) |
Valvoja: | Luttinen, Tapio |
Ohjaaja: | Karessuo, Kari |
Elektroninen julkaisu: | http://urn.fi/URN:NBN:fi:aalto-201209213121 |
OEVS: | Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossaOppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa. Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/ Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.
Kirjautuminen asiakaskoneille
Opinnäytteen avaaminen
Opinnäytteen lukeminen
Opinnäytteen tulostus
|
Sijainti: | P1 Ark Aalto | Arkisto |
Avainsanat: | intelligent transportation system capacity älyliikenne välityskyky kapasiteetti tieliikenne rautatieliikenne meriliikenne |
Tiivistelmä (fin): | Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää miten liikenneverkkojen välityskykyä voidaan tehostaa älyliikenteen avulla. Tutkimuksen painopisteenä olivat tieliikenteeseen soveltuvat keinot, mutta myös rautatieliikenteeseen, meriliikenteeseen ja koko liikennejärjestelmään vaikuttavia keinoja on esitelty. Työn taustalla on tieliikenteen ja rautatieliikenteen välityskyvyn riittämättömyys etenkin pääkaupunkiseudulla. Ruuhkat ovat pääkaupunkiseudun pääväylillä säännöllisiä ja häiriön sattuessa väylät ruuhkautuvat myös ruuhka-ajan ulkopuolella. Välityskykyongelmia esiintyy myös muualla Suomessa ja liikenteen kasvun myötä ongelmat tulevat yleistymään. Meriliikenteessä välityskyky on pääosin riittävää ja ongelmia ilmenee lähinnä satamissa. Meriliikenteessä onkin olennaisempaa koko kuljetusketjun toimivuus kuin yksittäisen väylän välityskyky. Tutkimustulosten mukaan paras keino parantaa tieliikenteen välityskykyä on häiriönhallinnan kehittäminen. Kaupunkiliikenteessä välityskykyä voidaan häiriönhallinnan lisäksi parantaa ottamalla käyttöön alueelliset älykkäät liikennevalot ja optimoimalla jo olemassa olevat liikennevalot nykyisten liikenneolojen mukaisiksi. Muita hyviä keinoja ovat liikennetiedotus ja reittiopastus. Maanteillä ja kaupunkien isoilla väylillä hyviä välityskykyä parantavia keinoja ovat vaihtuvat nopeusrajoitukset sekä liikenteen tiedotus ja reittiopastus. Vaihtuvat nopeusrajoitukset soveltuvat hyvin erilaisille tieverkoille, mutta suurin hyöty saadaan ruuhkaisilla korkealuokkaisilla väylillä. Muita välityskykyä parantavia keinoja ovat ramppiohjaus, leveän pientareen käyttö ja vaihtuvasuuntaiset kaistat. Rautatieliikenteessä älyliikenteen tuoma merkittävin muutos tulee olemaan tietokoneavusteisen päätöksenteon hyödyntäminen liikenteenohjaajien apuna. Osan tehtävistä siirryttyä tietokoneelle voi liikenteen ohjaaja keskittyä liikenteen sujuvuuden kannalta tärkeimpiin tehtäviin. Myös kulunvalvontajärjestelmien kehittyminen tulee lisäämään välityskykyä. Meriliikenteessä keskeisiä tavoitteita on tiedon välittämisen tehostaminen kuljetusketjun toiminnan parantamiseksi. Tulevaisuudessa liikenteen välityskykyongelmien ratkaisuna voi olla teknologian kehittyminen ja liikenteen muuttuminen yhä autonomisemmaksi. Ajamisen hallinnan ja havainnoinnin siirtyessä yhä enemmän kuljettajalta tietokoneelle inhimillisten virheiden määrä vähenee, jolloin myös liikenteen häiriöt vähenevät. Ajoneuvojen älykkyyden kehittyessä voidaan tieliikenteen välityskykyä nostaa esimerkiksi lyhentämällä ajoneuvojen turvavälejä. |
Tiivistelmä (eng): | The purpose of this study was to find how transportation networks capacity can be improved using means of the intelligent transportation system in Finland. The focal area of the study was road traffic but means of the railway traffic and the marine traffic has also been presented. The background of the study is that there is lack of capacity in main roads and in railways especially in Helsinki metropolitan area. Capacity problems occur also elsewhere in Finland and in the future problems will increase. The marine transport has usually enough capacity and problems occur mainly in harbors. In the marine transport the functionality of transport chains is more essential. According to the results of the study the best way to improve the capacity of roads is incident management. In urban areas the capacity can be also make better using intelligent traffic lights and optimizing existing traffic lights with the current traffic conditions. Other efficient means are traffic information and the route guidance. In suburban roads the most effective ways to improve the capacity are incident management, variable speed limits, traffic information and route guidance. Other means are ramp metering, variable directional lanes and hard should running. The most significant changes in railway transport caused be ITS may be that the computer-aided decision-making become more general. Some of the tasks of transport operator can be transferred to computers and operators can focus on more important tasks. Also the development of the train control system will increase railway capacity. Key objective in marine traffic is to intensify the transmission of information to improve the functioning of the transport chains. In the future the solution for the traffic capacity problems can be the developments of vehicle technology. When management of driving shifts from a driver to a computer, human errors will reduce and thereby traffic incident will decrease. Vehicle intelligence evolves to increase the capacity of road, for example by decreasing the vehicle's safe following distance. |
ED: | 2012-05-21 |
INSSI tietueen numero: 44579
+ lisää koriin
INSSI