haku: @keyword indoor air / yhteensä: 6
viite: 6 / 6
« edellinen | seuraava »
| Tekijä: | Päkkilä, Taneli |
| Työn nimi: | Mikrobien kulkeutuminen sisäilmaan paine-eron vaikutuksesta |
| Microbe emissions to indoor air by pressure difference | |
| Julkaisutyyppi: | Diplomityö |
| Julkaisuvuosi: | 2012 |
| Sivut: | 148 + [62] Kieli: fin |
| Koulu/Laitos/Osasto: | Rakennustekniikan laitos |
| Oppiaine: | Talonrakennustekniikka (Rak-43) |
| Valvoja: | Sistonen, Esko |
| Ohjaaja: | Hekkala, Eeva-Liisa |
| Sijainti: | R | Arkisto |
| Avainsanat: | building physics indoor air microbe moisture damage under-pressure alipaine kosteusvaurio mikrobi rakennusfysiikka sisäilma |
| Tiivistelmä (fin): | Työn päätavoitteena oli selvittää paine-eron vaikutus sisäilmanäytteen mikrobipitoisuuteen kenttäkokein. Tutkimuksessa kehitetyllä menetelmällä verrattiin normaalin käyttötilanteen sisäilmassa olevaa mikrobipitoisuutta ja -lajistoa alipaineessa otettuihin sisäilmanäytteisiin. Menetelmä pohjautuu vaipan yli muodostettavaan paine-eroon, joka voidaan toteuttaa ilmanpitävyyden mittaukseen tarkoitetulla laitteistolla tai rakennuksen ilmanvaihtojärjestelmällä. Menetelmällä pyritään tunnistamaan ilmavuotokohdat. Tutkimuksessa on tarkasteltu kirjallisuuden perusteella mikrobikasvuston syntyyn vaikuttavia tekijöitä, usein kosteusvaurioituvia rakenteita sekä mikrobien ja niiden terveydelle haitallisten tekijöiden kulkeutumista sisäilmaan paine-eron vaikutuksesta. Andersen-keräimellä otettiin sisäilmanäytteitä Oulun seudulla sijaitsevassa palvelurakennuksessa. Seinärakenteet olivat pääasiassa tiilimuureja ja alapohjarakenteet kaksoisbetonilaattoja. Normaalissa käyttötilanteessa (alipaine oli -6,8 ... -5 Pa) otettiin 5 sisäilmanäytettä, joiden sieni-itiöpitoisuuden mediaani oli 7 cfu/m3. Alipaine toteutettiin sulkemalla ilmanvaihtokanavat ja asentamalla ilmanpitävyyden mittaukseen tarkoitettu laite oveen. Tavoitepaineena oli -10 Pa vuorokauden ajan ja toisen vuorokauden ajan -20 Pa. Alipaineessa -10 Pa otettujen kymmenen sisäilmanäytteen sieni-itiöiden mediaani oli 6 cfu/m3. Alipaineessa -20 Pa kymmenen näytteen mediaani oli 8 cfu/m3. Alipaine ei lisännyt sieni-itiöitä sisäilmassa. Mikrobien määrä ei muuttunut, vaikka korkeahkoja mikrobipitoisuuksia (380 ... 715 cfu/m3) mitattiin ryömintätilaisesta alapohjasta ja kellarista. Mikrobilajiston osalta käyttötilanteessa otetut näytteet erosivat alipaineessa otetuista näytteistä. Alipainenäytteistä oli normaalinäytteitä enemmän kosteusvaurioon viittaavia lajeja, mikä viittaa vuotoilman tulleen myös vaurioituneista rakenteista sisäilmaan. Alipaine imee siis mikrobeja sisäilmaan. Mikrobilajien välillä oli eroja kulkeutumisessa sisäilmaan. Menetelmää tulee kehittää edelleen, muun muassa alapohjan ilmavuotokohtien tunnistus onnistuu vain merkkisavuilla tai ilmannopeusmittauksin. Menetelmän potentiaalinen käyttökohde on mikrobivauriokorjausten laadunvarmistus, jolloin tiivistysten onnistumista voidaan arvioida. |
| Tiivistelmä (eng): | The main goal of this thesis was to research microbe emissions by pressure difference in the pilot building. Concentrations and species of fungal spores in indoor air were compared in air samples taken in under-pressure by a method developed in the study. The method was also used in locating of the leaks in the structures. In the pilot building, the wall structures were mainly made of brick and the base floors were made of double concrete slabs. Five indoor air samples were taken in the normal operating situation. Median concentration of fungal spores was seven cfu/m3 in the normal operating situation detected with Andersen impactors. In the normal operating situation under-pressure was -6,8 ... -5 Pa. Under-pressure was realized by closing down ventilation ducts and installing air tightness device in the door. Under-pressure was -9,9 ... -7,1 Pa during the first day. Median concentration of fungal spores in ten air samples was six cfu/m3 in the under-pressure situation (-10 Pa). Under-pressure was -20 ... -18 Pa during the second day. Median concentration of fungal spores in ten air samples was eight cfu/m3 in the under-pressure situation (-20 Pa). The concentrations of fungal spores did not increase in the under-pressure situation. The air samples taken in under-pressure were more species-rich than the samples taken in normal conditions. Therefore microbes eddied to indoor air via the leaks in the structures. The method need to be developed further, especially in locating the leaks in the base floors. The method could potentially be used in quality control in renovation cases. This thesis is a part of the Moisture and Mould Programme coordinated by the Ministry of the Environment. The programme will run from 2010 to 2014. More info can be found in www.hometalkoot.fi/en/home.html |
| ED: | 2012-05-21 |
INSSI tietueen numero: 44584
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI