haku: @keyword land use / yhteensä: 21
viite: 10 / 21
| Tekijä: | Vahtera, Eeva |
| Työn nimi: | Maankäytön haasteita Päijänne-tunnelin vaikutusalueella Vantaalla |
| Challenges of land use in the Päijänne water tunnel's target area in the city of Vantaa | |
| Julkaisutyyppi: | Diplomityö |
| Julkaisuvuosi: | 2012 |
| Sivut: | 76 Kieli: fin |
| Koulu/Laitos/Osasto: | Yhdyskunta- ja ympäristötekniikan laitos |
| Oppiaine: | Kalliorakentaminen (Rak-32) |
| Valvoja: | Rinne, Mikael |
| Ohjaaja: | Kangas, Heikki |
| OEVS: | Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossaOppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa. Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/ Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.
Kirjautuminen asiakaskoneille
Opinnäytteen avaaminen
Opinnäytteen lukeminen
Opinnäytteen tulostus
|
| Sijainti: | P1 Ark Aalto | Arkisto |
| Avainsanat: | Päijänne water tunnel Vantaa land use engineering geology excavation traffic tunnel Lavanko geothermal heating Päijänne-tunneli Vantaa maankäyttö rakennusgeologia louhinta katutunneli Lavanko kalliolämpökaivot |
| Tiivistelmä (fin): | Muun muassa Vantaan kaupungin kautta kulkeva Päijänne-tunneli tuo talousvettä n. 1,2 milj. ihmiselle sekä pääkaupunginseudun teollisuudelle, Lähitulevaisuudessa rakentaminen tulee jatkumaan Vantaalla ja koko pääkaupunkiseudulla vilkkaana. Tämän seurauksena riskit sekä Päijänne-tunnelin vaikutusalueella toimimiselle että tunnelin vedenlaadulle kasvavat, jollei niitä hallita aktiivisesti. Päijänne-tunnelin vaikutus- ja suoja-alueelle sijoittuu jo tällä hetkellä Vantaalla useita riskikohteita esim. Helsinki-Vantaan lentoasema. Tutkimustietoa Päijänne-tunnelista on runsaasti olemassa, mutta sitä ei ole kattavasti koottu yhteen Vantaan kaupungin alueelta. Päijänne-tunnelia hallinnoiva Pääkaupunkiseudun Vesi Oy pitää osaltaan tärkeänä, että rakentajilla olisi riittävät tiedot Päijänne-tunnelista ja sen suojaamisesta kaikissa suunnitteluvaiheissa. Päijänne-tunnelin huomioiminen ja suojaaminen jo kaavoitusvaiheessa tulisi olla kiinteä osa maankäytön suunnittelua. Maankäytön ja kaavoituksen kautta parantunut riskienhallinta saadaan siirrettyä rakentamiseen. Tässä diplomityössä kuvataan ja analysoidaan Päijänne-tunnelista ja sen ympäristöstä saatavilla olevaa aineistoa kolmen Vantaan kaupungin lähitulevaisuudessa kohtaaman maankäytön haasteen kautta. Näitä haasteita ovat Hakakorven katutunnelin suunnitteleminen, Lavangon alueen kehittäminen sekä kalliolämpökaivot Päijänne-tunnelin suoja-alueilla. Tutkimuksessa käytetty aineisto koostuu pääosin ennen Päijänne-tunnelin rakentamista suoritetuista geologisista tutkimuksista, rakentamisen aikaisista raporteista sekä tunnelin peruskorjauksen aikaisista geologisista havainnoista ja ympäristöntarkkailu-raporteista. Tutkimuksen perusteella Hakakorven katutunnelin kaltaisen katutunnelin kustannusnousu Päijänne-tunnelin läheisyydestä johtuen on n. 3 %. Lavangon moottoriradan suunnittelussa ympäristövaikutusten arviointimenettely toisi arvokasta lisätietoa hankkeen ympäristövaikutuksista sekä Päijänne-tunnelin vaikutuksesta hankkeelle. Kalliolämpökaivojen ympäristövaikutuksista pohjavesialueilla ja Päijänne-tunnelin suoja-alueella tarvitaan Suomen olosuhteissa enemmän tutkimustietoa. Tarkoituksenmukaista olisi myös tutkia mahdollisuutta kieltää syvät kallioreiät Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:n suosituksen mukaisesti 50 m alueella Päijänne-tunnelin molemmin puolin. Maankäytöstä Päijänne-tunnelin vaikutusalueella sekä tunnelin suojaamisesta maankäytön vaikutuksilta tulisi nostaa keskustelua useiden alojen asiantuntijoiden keskuudessa, jotta yhteistyössä löydettäisiin paras mahdollinen ratkaisu, niin maankäytön suunnittelun kuin Päijänne-tunnelin suojelemisen kannalta. |
| Tiivistelmä (eng): | The Päijänne Water Tunnel, which passes through the city of Vantaa, is a raw water tunnel providing fresh drinking water to the residents in the Greater Helsinki area and its industries. Construction in these areas is increasing rapidly. Consequently risks exist for both the builders who work in the Päijänne water tunnel's geographic region as well as in the tunnel itself. In Vantaa there are already various potential contamination sources such as the Helsinki-Vantaa Airport. Substantial documentation on the Päijänne water tunnel exists; however, these are not comprehensively collected and analysed. Pääkaupunkiseudun Vesi Oy, the administrator of the water tunnel, considers it important for the builders to have adequate information about the tunnel in all its construction and planning stages. The tunnel and its protection should be closely monitored when planning land use thus improving risk management in construction. For this study information was collected and three different cases were examined. The cases exposed some challenges in the near future regarding land use planning in the area. Some of these challenges are the traffic tunnel planning in Hakakorpi, the development of the Lavanko area and geothermal heating in the Päijänne water tunnel's target area. The analysis focused on the preliminary geological research on the water tunnel, the documentation on its construction, and the reports made from the general overhaul of the tunnel and the environmental audits. According to the research, cost of building traffic tunnel similar to Hakakorpi's increase ca. 3% due to proximity of the Päijänne Water Tunnel. While planning Vantaa Speed Center in Lavanko, environmental impact assessment would yield valuable data about projects impact on environment and also about Päijänne Water Tunnels effect on the project. Environmental effects of geothermal heating wells in groundwater catchment areas and in the Päijänne Water Tunnel target area require further study. Possibility of prohibiting deep boreholes in the bedrock within 50 meters of the Päijänne Water Tunnel should be looked into in accordance with Pääkaupunkiseudun Vesi Oy's guidelines. It is important to raise this issue about land use affected by the Päijänne water tunnel among specialists from several branches of science. Through cooperation the best compromise between land use and protection of the Päijänne water tunnel can be reached. |
| ED: | 2012-05-23 |
INSSI tietueen numero: 44617
+ lisää koriin
INSSI