haku: @supervisor Pulkki, Ville / yhteensä: 21
viite: 18 / 21
Tekijä:Koski, Teemu Juhani
Työn nimi:Audiometry Using Realistic Sound Scenes Reproduced with Parametric Spatial Audio
Audiometria realistisissa ääniympäristöissä parametrista tilaäänentoistoa käyttäen
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:2012
Sivut:[11] + 76 s. + liitt. 5      Kieli:   eng
Koulu/Laitos/Osasto:Signaalinkäsittelyn ja akustiikan laitos
Oppiaine:Akustiikka ja äänenkäsittelytekniikka   (S-89)
Valvoja:Pulkki, Ville
Ohjaaja:Sivonen, Ville
Elektroninen julkaisu: http://urn.fi/URN:NBN:fi:aalto-201209213155
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark Aalto  904   | Arkisto
Avainsanat:psychoacoustics
audiology
sound-field audiometry
spatial sound
spatial audio
DirAC
psykoakustiikka
audiologia
äänikenttäaudiometria
tilaääni
parametrinen tilaäänentoisto
DirAC
Tiivistelmä (fin): Audiometria tarkoittaa kuulon toiminnan tutkimista.
Perinteinen metodi on äänesaudiometria, jossa potilaan kuulokynnys mitataan siniääneksillä kuulokkeita käyttäen.
Kuulovammaiset ja kuulolaitteen käyttäjät kuitenkin tyypillisesti kokevat hankalimpina kommunikaatiotilanteet taustamelussa. äänesaudiometria ei mittaa näitä ongelmia kunnolla. äänikenttäaudiometriassa käytetään kaiuttimia kuulokkeiden sijaan, jolloin kuulon käytännön suorituskykyä voi mitata paremmin.
Tällaisissa järjestelmissä käytetään testimateriaalina tyypillisesti puhetta sekä äänitettyä tai synteettistä taustamelua.
Useimmat nykyisistä äänikenttäaudiometriatoteutuksista tosin ovat joko liian suuria ja kompleksisia kliinisiin ympäristöihin tai eivät toista äänen tilaominaisuuksia kunnolla.

Directional Audio Coding (DirAC) on parametrinen tilaäänen analysointi- ja toistotekniikka, joka hyödyntää tietoa ihmisen kuulon aika- ja taajuusresoluutiosta.
DirAC:n avulla äänen tilaan liittyvät ominaisuudet voidaan tallentaa ja toistaa mielivaltaisella kaiutinjärjestelmällä.

Tässä työssä sovellettiin DirAC:a audiometriaan.
Työssä esiteltiin äänikenttäaudiometriasovellus, jonka avulla kuulon diagnostiikkaa voidaan tehdä realistisissa ennalta äänitetyissä ääniympäristöissä, joihin on augmentoitu ulkoista testipuhetta.
Referenssi ääniympäristöä ja sen DirAC-toistettua kopiota verrattiin keskenään akustisin mittauksin ja psykoakustisin kuuntelukokein.

Päätulos oli, että puheenymmärrettävyys ei poikennut merkittävästi näiden ympäristöjen välillä.
Tämä todistettiin kuuntelukokein, joissa koehenkilöinä käytettiin sekä normaalikuuloisia että kuulolaitteen ja sisäkorvaistutteen käyttäjiä.
Ehdotettua metodia voi tulosten perustella käyttää kuulon diagnostiikkaan klinikkaympäristössä.
Sovelluksen tärkein etu on sen tuoma mahdollisuus mitata kuulon tosielämän suorituskykyä verrattain kompaktilla kaiutinjärjestelmällä.
Järjestelmän tekniset vaatimukset määriteltiin kaiutinjärjestelmän ja testihuoneen akustiikan osalta.
Tiivistelmä (eng): The term audiometry denotes the testing of hearing performance.
It is conventionally conducted by measuring the hearing thresholds for pure tones over headphones.
However, especially hearing-impaired individuals and hearing instrument users generally have the most problems in communication situations where background noise is present.
Results from pure-tone audiometry do not necessarily describe these problems well.
To better assess the real-life hearing performance, sound-field audiometry (SFA) systems have been developed, in which loudspeakers are used instead of headphones.

Speech and real or synthetic background noise materials are typically used in SFA systems.
However, most of the current SFA systems are either too large and complex for clinical environments or do not reproduce the spatial characteristics of the sound scene correctly.

Directional Audio Coding (DirAC) is a parametric spatial sound reproduction technique, which utilizes the knowledge on the temporal and spectral resolution of human hearing.
With DirAC, the spatial attributes of sound can be captured and reproduced with arbitrary loudspeaker setups.

In this thesis, DirAC was applied to audiometric purposes.
A sound-field audiometry system was proposed, with which speech intelligibility assessments can be done in realistic pre-recorded sound scenes where external test speech is augmented.
With acoustic measurements and psychoacoustic listening tests, a comparison was made between a reference sound scene and a reproduced scene where the reference was reproduced by the method under investigation.

The main result was that speech intelligibility did not differ notably between the reference and the proposed system.
This was confirmed in listening tests conducted with both a group of normal hearing test subjects and a group consisting of cochlear implant and hearing aid users.
The results suggested that the proposed method is valid for clinical hearing diagnostics.
The main advantage of the system is that it enables the assessments of real-life hearing abilities using a relatively compact loudspeaker setup.
Requirements were specified for a clinical implementation of the system, considering the loudspeaker setup and the test room acoustics.
ED:2012-06-20
INSSI tietueen numero: 44687
+ lisää koriin
INSSI