haku: @keyword yhteistuotanto / yhteensä: 15
viite: 7 / 15
Tekijä:Haavisto, Harri
Työn nimi:Yhdistetyn sähkön- ja lämmöntuotannon kohtelu EU:n päästökaupassa
Treatment of combined heat and power production in the European Union emission trading system
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:2012
Sivut:(6) + 87      Kieli:   fin
Koulu/Laitos/Osasto:Energiatekniikan laitos
Oppiaine:Energiatalous ja voimalaitostekniikka   (Ene-59)
Valvoja:Syri, Sanna
Ohjaaja:
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark Aalto  4860   | Arkisto
Avainsanat:EU ETS
emission trading system
national allocation plan
combined heat and power
cogeneration
päästökauppa
kansallinen jakosuunnitelma
yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotanto
yhteistuotanto
Tiivistelmä (fin): Tässä diplomityössä tarkastellaan Euroopan Unionin päästökauppaa ja yhdistetyn sähkön- ja lämmöntuotantolaitosten kohtelua siinä.
Tarkasteltaviksi jäsenvaltioiksi on valittu Iso-Britannia, Hollanti, Puola, Ruotsi, Saksa, Suomi ja Tanska.
Työssä perehdytään ensin päästökaupan toimintaan ja tämän jälkeen on vertailtu tarkasteltavien valtioiden tapaa jakaa päästöoikeuksia yhdistetylle sähkön- ja lämmöntuotannolle eri päästökauppakausilla.

Euroopan Unionin päästökauppa alkoi toimia vuoden 2005 alusta ja on maailman ensimmäinen ja suurin kansainvälinen päästökauppa.
Ensimmäisellä (2005 - 2007) ja toisella (2008 - 2012) päästökauppakaudella jäsenvaltioilla on ollut paljon päätäntävaltaa, miten ne ovat päästöoikeuksia toimijoille jakaneet.
Valtiot määrittelevät kansallisessa jakosuunnitelmassa päästölupien kokonaismäärän, joka jaetaan maan sisällä päästökauppaan kuuluvien yhtiöiden kesken.
Päästöoikeuksien määrän tarkastaa Euroopan komissio ja niiden tulee olla linjassa jäsenvaltion Kioton sopimuksessa olevien velvoitteiden kanssa.
Päästöoikeuksien jakaminen perustuu yleensä vanhoihin päästöihin perustuvaan perintömenettelyyn tai tuotannon tehokkuuteen perustuvaan benchmark-menetelmään.

Kolmannelle päästökauppakaudelle (2013 - 2020) siirryttäessä EU on harmonisoinut päästöoikeuksien jakosäädökset.
Kolmas päästökauppakausi tuo mukanaan paljon uudistuksia ja sen sanotaan stabiloivan, yhtenäistävän ja antavan paremman ennustettavuuden järjestelmälle.
Työssä tutustutaan myös tulevan kolmannen päästökauppakauden jakosäännöksiin.
Tiivistelmä (eng): This master's thesis examines the European Union Emission Trading System and how combined heat and power plants are treated under it.
First the thesis introduces the emission trading system and how does it work.
Then I chose seven member states (the Great Britain, the Netherlands, Poland, Sweden, Germany, Finland and Denmark) and compared how they have allocated allowances to combined heat and power plants on phases I and II.

The EU ETS started on January 1, 2005 and it is the first and the largest international emission trading system.
On the first (2005-2007) and the second phases (2008-2012) member states got quite loosely decide how they allocate allowances.
On the National Allocation Plan each member state defined the total quantity of allowances and allocation of those allowances to the operator of each installation.
The assessment of the allocation plans is based on the Directive of Emission Trading and the proposed total quantity of allowances must be in line with a member state's target within the framework of the Kyoto Protocol.
Usually the allocation of allowances is based on grandfathering or benchmarking method.

For the Phase III (2013-2020), the EU has harmonized the rules of allocation allowances.
The third Phase brings a number of notable changes for the emission trading system and it is said that these changes make the system more stable, homogenous and predictable.
This thesis introduces the allocation rules of the Phase III too.
ED:2012-06-27
INSSI tietueen numero: 44745
+ lisää koriin
INSSI