haku: @keyword maatalous / yhteensä: 20
viite: 8 / 20
| Tekijä: | Kolis, Karin |
| Työn nimi: | Tilusjärjestelyt peltoalueiden vesiensuojelun toteuttamisessa |
| The control of water pollution in land consolidation | |
| Julkaisutyyppi: | Diplomityö |
| Julkaisuvuosi: | 2012 |
| Sivut: | x + 82 + [5] Kieli: fin |
| Koulu/Laitos/Osasto: | Maankäyttötieteiden laitos |
| Oppiaine: | Kiinteistöoppi (Maa-20) |
| Valvoja: | Vitikainen, Arvo |
| Ohjaaja: | Hiironen, Juhana ; Kotilainen, Seija |
| OEVS: | Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossaOppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa. Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/ Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.
Kirjautuminen asiakaskoneille
Opinnäytteen avaaminen
Opinnäytteen lukeminen
Opinnäytteen tulostus
|
| Sijainti: | P1 Ark Aalto 365 | Arkisto |
| Avainsanat: | land consolidation land reallotment water protection environmental protection nutrient loading agriculture tilusjärjestely uusjako vesiensuojelu ympäristönsuojelu ravinnekuormitus maatalous |
| Tiivistelmä (fin): | Peltoalueiden eroosion ja ravinnekuormituksen vähentäminen on yksi Suomen vesiensuojelun keskeisimmistä tavoitteista. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten tilusjärjestelyjä voitaisiin käyttää edistämään vähentämistoimenpiteiden toteuttamista viljelyalueilla. Toisena tavoitteena oli selvittää, miten vesiensuojelutoimenpiteitä voitaisiin toteuttaa osana peltotilusjärjestelyjä, jotka tällä hetkellä keskittyvät lähinnä maatilataloudellisiin vaikutuksiin. Tutkimus on tehty laadullisena tutkimuksena. Tulokset osoittivat, että maanomistus usein vaikeuttaa vesiensuojelutoimenpiteiden toteuttamista. Erityisesti kosteikon alle jäävien maa-alueiden korvausjärjestelmän puuttumista pidetään ongelmallisena. Lisäksi maanviljelijöiden halu ja mahdollisuudet toteuttaa toimenpiteitä vaihtelevat. Tanskassa ja Saksassa tilusjärjestelyjä pidetään hyödyllisenä keinona vesiensuojelun ja maatalouden tarpeiden yhdistämisessä. Suomessa, toisaalta, maanviljelijät vastaavat laajalti vapaaehtoisilla toimilla vesiensuojelun toteutumisesta. Keskeinen johtopäätös oli, että tilusjärjestelyillä vesiensuojelun kannalta tarketa alueita voitaisiin siirtää sellaisen omistuksen alle, joka varmistaisi toimenpiteiden toteuttamisen. Vesiensuojelutoimenpiteitä tulisi erityisesti huomioida peltotilusjärjestelyissä. Tämä mahdollistaisi sen, että alueella voitaisiin toteuttaa huomattava määrä toimenpiteitä kerralla. Tilusjärjestelyt voisivat edesauttaa toimenpiteiden toteuttamista myös alueilla, joilla kiinteistöjaotus ei ole pirstoutunut. Tämä olisi mahdollista etenkin perustettaessa laajoja kosteikkoja, tai pitkäaikaisen nurmiviljelyn kohdentamiseksi korkean eroosioriskin alueille. Hanketilusjärjestelyjen käyttöä vesiensuojelun toteuttamiseksi vaikeuttavat maatalouden vesiensuojelun tämänhetkinen keskittyminen vapaaehtoiseen toteuttamiseen osana ympäristötukijärjestelmää, sekä se, että suuri osa perustettavista kosteikoista ja suojavyöhykkeistä koskevat vain pieniä pinta-aloja. |
| Tiivistelmä (eng): | Reducing the erosion and nutrient discharges from fields is one of the main goals of Finnish water protection. The purpose of this study was to investigate how land consolidation could be used to enable the implementation of mitigation measures in agricultural areas. Another aim was to find out how the measures could be implemented as a part of farmland consolidation, which currently focuses mainly on farm-economic impacts. A qualitative method was applied. The results showed that land ownership often hampers the implementation of mitigation measures. The lack of compensation for land that is converted into wetlands is seen as particularly problematic. Furthermore, the willingness and ability of farmers to implement measures is variable. In Denmark and Germany land consolidation is seen as a useful tool for combining water protection with agricultural needs. In Finland, however, the farmers are largely responsible for the implementation of water protection through voluntary measures. The principal conclusion was that areas that are important for pollution control could be moved under suitable ownership through changes in the property division. There is also a need to take mitigation measures into account when carrying out farmland consolidations. This would enable the implementation of a considerable number of measures in an area at the same time. Furthermore, land consolidation could be used for implementing measures outside of areas with fragmented property division. This could be the case particularly when constructing large wetlands, or to promote long-term grass cultivation in areas with high erosion risk. The use of land consolidation is complicated by the small areas affected by most constructed wetlands and buffer zones and the current focus on voluntary measures as part of the agri-environmental schemes. |
| ED: | 2012-08-20 |
INSSI tietueen numero: 45063
+ lisää koriin
INSSI