haku: @keyword tuuli / yhteensä: 9
viite: 5 / 9
Tekijä:Castell-Rüdenhausen, Henrik zu
Työn nimi:Evaluation of wind load resistance of tall buildings
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:2012
Sivut:116      Kieli:   eng
Koulu/Laitos/Osasto:Rakennustekniikan laitos
Oppiaine:Talonrakennustekniikka   (Rak-43)
Valvoja:Puttonen, Jari
Ohjaaja:Nissinen, Hannu
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark Aalto     | Arkisto
Avainsanat:tall building
stiffness
dynamic
lateral
wind loads
korkea rakennus
jäykkyys
dynamiikka
tuuli
kuorma
Tiivistelmä (fin): Vaakasuuntaiset kuormitukset, kuten tuulikuorma ovat tärkeitä parametrejä korkeiden rakennusten suunnittelussa.
Tuuli koostuu staattisesta ja dynaamisesta komponentista, jotka synnyttävät rakennukseen siirtymiä ja liikkeitä.
Nämä liikkeet ja siirtymät tulee rajoittaa murtorajatilan ja käyttörajatilan suhteen.
Tavallisia jäykistämistapoja ovat jäykistävät seinät, vinojäykistyssysteemit, kehävaikutukset, ja vakaajat.

Tässä diplomityössä tarkasteltiin tuulikuorman vaikutusta korkealle rakennukselle FEM -ohjelmalla kehitetyllä mallilla.
Erilaisia oletuksia otettiin huomioon muodostamalla eri versioita mallista.
Tuulikuormat laskettiin Eurokoodin mukaisesti.
Tärkeimmät parametrit laskettiin.
Ne olivat siirtymä, kiihtyvyys, ja ominaistaajuudet.
Oletuksien suhteen eri malleille esitettiin sopivia jäykistystapoja, joita olivat jäykistävät seinät ja vinojäykisteet.
Tulokset osoittivat että kiihtyvyys ei ollut ongelma tässä diplomityössä analysoidussa rakennuksessa.
Malleihin lisätyillä jäykistyssysteemeillä saatiin siirtymät hyväksyttävälle tasolle.

Määräyksien ja ohjeiden, sekä tietokoneohjelmien avulla, insinööri pystyy luomaan todenmukaisen kuvan rakennuksesta ja sen käyttäytymisestä dynaamisen kuorman alaisena.
Silti todellinen tuulennopeus ja mallin riittävä tarkkuus ovat haastavia osa-alueita dynaamisessa tarkastelussa.
Tuulen todennäköinen nopeus Suomessa, Eurokoodin kiihtyvyyssuositukset, sekä vakaajien käyttö jäivät avoimiksi kysymyksiksi, joita tässä työssä suositellaan lisätutkimusten aiheeksi.
Rakennuksen poikkileikkauksen erikoisuus ja ympäristö olivat tekijöitä, jotka puoltavat tuulitunnelikokeita, jotta tuulen synnyttämät ilmiöt saataisiin tarkemmin selville tässä tapauksessa.
Tiivistelmä (eng): Lateral loads, such as wind loads are of essential importance when it comes to the design of tall buildings.
Wind action is both static and dynamic, inducing displacements and movements that have to be limited in order to ensure both strength and serviceability of the structure.
The most common methods in order to stiffen a tall building are the addition of shear walls, diagonal bracing systems, frame action, or outrigger systems.

In this thesis, the wind induced behaviour of a tall building was analysed by creating a model by a finite element method computer based program.
Several different versions of the model were analysed taking different assumptions, both structural and architectural into consideration.
The wind loads applied on the model were calculated according to Eurocode.
Displacements, accelerations, and natural modes of vibration were evaluated.
Furthermore, suitable stiffening methods were presented for the model, according to the assumptions.
Suitable stiffening methods were e.g. concrete shear walls, and diagonal steel bracing.
The results showed that acceleration due to human perception was not a major issue for the case study building analysed in this thesis.
The addition of extra stiffening systems to the model kept the displacements values within acceptable limits.

The governing codes give guidelines for establishing wind actions on structures, and along with computer based software, a realistic picture of the behaviour of a tall building can be estimated.
Still, e.g. the evaluation of realistic wind speed probability and the accuracy of the model in relation to the real structure can be difficult aspects in the dynamic analysis.
The evaluation of probable wind speeds in Finland, acceleration limits for Eurocode, and the addition of outrigger-belt truss systems remained open questions that were suggested for further studies.
The exceptional nature of the structure's cross-section and environment, suggested that a wind-tunnel test would benefit the estimation of wind induced response in this case.
ED:2012-09-07
INSSI tietueen numero: 45237
+ lisää koriin
INSSI