haku: @keyword ennakointi / yhteensä: 10
viite: 3 / 10
Tekijä: | Kurki, Pekka Johannes |
Työn nimi: | Kiinteistöjen tilasto- ja historiatietojen hyödyntäminen sisäilmaongelmien ennakoinnissa |
Exploiting the statistical and historical data of properties to predict indoor air problems | |
Julkaisutyyppi: | Diplomityö |
Julkaisuvuosi: | 2013 |
Sivut: | viii + 66 + [2] Kieli: fin |
Koulu/Laitos/Osasto: | Maankäyttötieteiden laitos |
Oppiaine: | Kiinteistöoppi (Maa-20) |
Valvoja: | Junnila, Seppo |
Ohjaaja: | Riikonen, Jukka |
OEVS: | Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossaOppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa. Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/ Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.
Kirjautuminen asiakaskoneille
Opinnäytteen avaaminen
Opinnäytteen lukeminen
Opinnäytteen tulostus
|
Sijainti: | P1 Ark Aalto 344 | Arkisto |
Avainsanat: | complete renovation damp damage indoor air pollution indoor air problem microbiological prediction property maintenance sick building syndrome ventilation ennakointi ilmanvaihto kiinteistön huolto kosteusvaurio mikrobiologinen peruskorjaus sairas rakennus oireyhtymä sisäilmaongelma sisäilmaston haittatekijät |
Tiivistelmä (fin): | Huonon sisäilman aiheuttamien sairauspoissaolojen ja muiden taloudellisten menetysten arvioidaan nousevan vuosittain noin 3 miljardiin euroon Suomessa. Rakennusten suunnittelulla, rakentamisella, saneerauksella, ylläpidolla ja käytöllä on suuri merkitys sisäilmaongelmien synnyssä ja ennaltaehkäisyssä. Senaatti-kiinteistöt hallinnoi noin 11 000 rakennusta. Tässä tutkimuksessa näistä tarkasteltiin 82 rakennusta, joista suurin osa on toimistokiinteistöjä. Tutkituista rakennuksista noin kolmanneksessa on aikaisemmin todettu jonkin tasoinen sisäilmaongelma. Sisäilmaongelmat jaettiin viiteen ryhmään seuraavasti: mikrobiologinen löydös, kemiallinen löydös, kuidut ja pölyt, huono ilmanvaihto sekä kosteusvaurio. Diplomityö tehtiin osana Senaatti-kiinteistöjen sisäilmatutkimusta. Tutkimus toimii taustamateriaalina luokiteltaessa rakennuksia sisäilmariskin todennäköisyyden perusteella. Työssä tutkittiin, onko tunnistettavissa indikaattoreita, jotka ennustavat mahdollisimman varhaisessa vaiheessa tulevia vakavia sisäilmaongelmia tai ongelmien kärjistymistä olemassa olevissa rakennuksissa. Indikaattoreina tarkasteltiin rakennusten huoltoon, ylläpitoon, arkkitehtuuriin ja työympäristöön liittyviä tekijöitä, joista on saatavissa tilasto- tai historiatietoa. Tutkimuksen tilastollisessa tarkastelussa selvitettiin kohteissa todettujen sisäilmaongelmien riippuvuutta muuttujista ja tehtyjen reklamaatioiden riippuvuutta sisäilmaongelmista sekä edellä mainittujen muuttujien korrelaatiota todettuihin sisäilmaongelmiin. Tutkimuskysymys on: löytyykö indikaattoreita, joista sisäilmaongelmat ovat tilastollisesti riippuvaisia? Tulos on, ettei tarkastelussa olleesta aineistosta löytynyt yhtään indikaattoria, josta sisäilmaongelmien riippuvuus olisi ollut tilastollisesti merkitsevää. Tutkimuksessa havaittiin, että kosteus-, haju- ja terveysreklamaatioilla on odotetusti tilastollisesti merkitsevä riippuvuus sisäilmaongelmista. Nämä kaikki korreloivat positiivisesti todettuihin sisäilmaongelmiin, jotka ovat lähes aina moniongelmaisia. On vaikea löytää yksittäisiä muuttujia, joiden voidaan tilastollisen tarkastelun perusteella katsoa aiheuttavan sisäilmaongelmia. Reklamaatioita käytettiin hyödyksi, kun ryhmiteltiin keskenään sekä tunnettuja sisäilmaongelmia aiheuttavia tekijöitä että tutkittavia indikaattoreita. Yksittäisillä indikaattoreilla havaittiin sisäilmaongelmien kanssa positiivista korrelaatiota ilman tilastollista merkitsevyyttä. Tutkimuksessa on tarkasteltu kyseisten muuttujien merkitystä sisäilmaongelmien ennakoinnissa. |
Tiivistelmä (eng): | Indoor air problems have been estimated to cause a financial loss of approximately 3 billion Euros annually in Finland. Designing, constructing, renovating, maintaining and using a building can have significant implications to the generating and preventing indoor air problems. Senate Properties is responsible for managing the Finnish state's property assets including roughly 11 000 buildings. This study concentrates on 82 of those buildings, most of them being office buildings. Out of these properties about 30 % are indoor air problem buildings. These problems were categorised into five sections: microbiological findings, chemical findings, fibres and dust, poor ventilation and damp damage. This master's thesis has been done as a part of indoor air research of Senate Properties. This research investigates if it's possible to identify those indicators preventing serious indoor air problems or the escalation of problems in existing buildings as early as possible. The statistical and historical indicators being examined in the study relate to building service, maintenance, architecture and work environment. This research serves as background material for the classification of indoor air risk probability in buildings. In the statistical analysis the dependence of the indoor air problems detected in the buildings on the indicators and the dependence of the complaints on the indoor air problems as well as the correlation between those were studied. The research question: Is it possible to find indicators statistically dependent on indoor air problems? The result: In the material studied no indicators were found on which the dependence of indoor air problems was statistically significant. In the study as expected the statistically significant dependence of the damp, odour and health complaints on indoor air problems was found. These three indicators correlated positively with the indoor air problems. Nearly all indoor air problems are multifactorial. It is challenging to detect a singular factor with statistical analysis that could be held responsible for causing the indoor air problem. The complaints were exploited when grouping different kinds of indoor air problems and examined indicators. A positive correlation without statistical significance of an individual indicator with indoor air problems was detected. The importance of those indicators in anticipating indoor air problems is discussed. |
ED: | 2013-04-08 |
INSSI tietueen numero: 46054
+ lisää koriin
INSSI