haku: @instructor Nissi, Aimo / yhteensä: 6
viite: 6 / 6
« edellinen | seuraava »
| Tekijä: | Sailo, Árpád |
| Työn nimi: | Savutupien aarreaitta - suomalaista rakennuskulttuuria Keski-Skandinaviassa |
| Treasury of smoke cabins - Finnish building culture in Middle-Scandinavia | |
| Julkaisutyyppi: | Diplomityö |
| Julkaisuvuosi: | 2012 |
| Sivut: | 86 + [1] Kieli: fin |
| Koulu/Laitos/Osasto: | Arkkitehtuurin laitos |
| Oppiaine: | Arkkitehtuurin historia (A-27) |
| Valvoja: | Niskanen, Aino |
| Ohjaaja: | Mattila, Markku ; Nissi, Aimo |
| Sijainti: | P1 Ark A folio | Arkisto |
| Avainsanat: | smoke cabin slash and burn agriculture restoration documentation culture tourism savutupa kaskiviljely restaurointi dokumentointi kulttuurimatkailu |
| Tiivistelmä (fin): | Suomalaisia muutti 1500 - 1600-luvuilla Ruotsiin ja Norjaan yli kymmenentuhatta. Metsäsuomalaisiksi kutsuttu kansa eli melko eristettyinä 1900-luvulle saakka. Tässä tutkimuksessa käsitellään Värmlannin ja Norjan raja-alueella sijaitsevia metsäsuomalaisten rakennuksia, niiden korjaamista, dokumentointia sekä suomalaiskulttuuriin liittyvää matkailua. Metsäsuomalaisten asuinpaikan valintaan vaikutti heidän viljelemänsä korpiruis, joka kasvoi vain havupuukaskessa (ns. huuhtakaski). Parhaan sadon huuhtakaskesta sai korkealla sijaitsevasta kuusivoittoisesta etelä-länsirinteestä. Siksi heidän asuinpaikkansa sijaitsevat maisemallisesti upeilla korkeilla paikoilla, joiden ympäristössä kasvaa kauniita kukkaniittyjä. Osalla tiloista on säilynyt paljon rakennuksia kuten savutupa, navetta, eläinsuojia, savusauna, keittokota, aitta, heinälato, maakellari, liiteri ja paja. Metsäsuomalaiset veistivät rakennuksensa hirrestä. Erillään olevien tilojen rakennukset ovat yleensä maalaamattomia, mutta lähempänä taajamia sijaitsevien tilojen rakennukset on usein vuorattu laudalla ja maalattu punamullalla. Alueella sijaitsee huomattavan suuria savutupia. Riihiä on hyvin vahan. Viimeisimmässä inventaariossa löytyi vain 10 riihtä, kun savutupia oli 62 kappaletta. Diplomityöni perustuu järjestämiltäni restaurointileireiltä saatuun omakohtaiseen kokemukseen savutuvan rakenteesta, toiminnasta, korjaamisesta ja korjauksen dokumentoinnista. Savutupien tutkimista laajennettiin mittaamalla ja piirtämällä parhaat savutuvat kolmen vuoden aikana yhdessä Aalto-yliopiston (entisen TKK:n) kanssa. Piirustuksia tehtiin yli kolmekymmentä, joista piirsin viidesosan. Olen hankkinut syventävää tietoa alan kirjallisuudesta sekä haastattelemalla lähinnä suomalaiskulttuurimuseoiden edustajia ja asian harrastajia. Toiminta on herättänyt suurta kiinnostusta mediassa. Lehdistön, radion ja television toimittajia kävi haastattelemassa ja kuvaamassa töitämme sekä restaurointi- että mittausleireillä. Mittauspiirustukset ovat olleet näytteillä Hanasaaren kulttuurikeskuksessa, Norsk Skogfinsk Museumissa, Finnkulturcentrumissa Ruotsissa, Tukholman Finlands Instituutissa, Ruotsin suurlähetystössä Helsingissä, Kulttuuriperinnön Säätiön Retulansaaressa ja Aalto-yliopistossa. Suuren mielenkiinnon vuoksi on ollut helppo sopivissa tilaisuuksissa mainostaa kulttuurimatkailua, jonka uskon tuovan tarvittavaa taloudellista tukea historiallisen rakennuskannan hoitoon suomalaismetsissä. Keväällä 2012 olin järjestämässä aiheesta seminaaria, jossa käsiteltiin suomalaisten kiinnostuksen lisäämistä suomalaismetsiä kohtaan sekä metsäsuomalaiseen kulttuuriin perustuvan matkailun kehittämistä. Olen suunnitellut Espoon Kaupunginmuseolle näyttelyn, jonka on tarkoitus poistaa yleisimpiä harhakäsityksiä metsäsuomalaisten ja kaskiviljelijöiden rakennuksista ja elämästä. |
| Tiivistelmä (eng): | Over ten thousand Finns moved to Sweden and Norway during the 16th and 17th centuries. They were called Forest Finns and they lived very isolated until the 20th century. The subjects of this study are the buildings of Forest Finns located in the border area of Värmland and Norway, the reparation and documentation of the buildings and the tourism related to the culture of Forest Finns. Forest Finns chose their habitation due to a special type of rye that could be grown only in a slash and burn agriculture called huuhta. It was possible to get the best harvest from this rye in the spruce forests located high on the Southern and Western hillsides. Therefore they lived in high places with wonderful views and now there are lots of beautiful flower fields in those areas. On some farms there are still many buildings left such as smoke cabins, cow houses, and houses for other domestic animals, smoke saunas, cooking houses, granaries, barns, cellars, sheds and smithies. The Forest Finns made their buildings out of logs. The buildings that are isolated are not painted, but the houses closer to the villages are usually covered with boards and painted with red ochre. There are some considerably large smoke cabins in this area. There are only a few drying barns. In the last inventory only ten drying barns but 62 smoke cabins were found. My master's thesis is based on my personal experiences that I have gained from the constructions, functions, reparations and reparation documentations on the restoration camps I have had in Finn Forest. The exploration of the best smoke cabins was extended by measuring and drawing them during a three-year period together with Aalto University, the Chair of Architecture History. We made over 30 drawings from which I made one fifth myself. To get more knowledge of the culture of Forest Finns I have been reading literature on the subject and interviewing mostly the employees I of local museums and other people who are interested in the subject. The activity has caused a great interest in the media. The representatives of press, radio and TV were interviewing us and they took pictures of our restoration and documentation camps. The pictures that we draw have been exhibited in Hanasaari Cultural Center and in Swedish and Norwegian museums, in Finland's Institute in Stockholm, in the Swedish Embassy in Helsinki, in Retulansaari and at the Aalto University. Due to the great interest in the drawings it has been easy on suitable occasions to give publicity to culture tourism to Finn Forest that I believe will bring some financial aid to keep the rare Finn Forest buildings in good condition. In the spring 2012 I was organizing a seminar on the topic in the Hanasaari Culture Center discussing how to get more Finns interested in travelling to Finn Forest and how to develop the tourist industry based on the culture of Forest Finns. I have also planned an exhibition for The City Museum of Espoo trying to eliminate the most common misconceptions of the buildings and the way of life of the Forest Finns. |
| ED: | 2013-04-10 |
INSSI tietueen numero: 46077
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI