haku: @keyword audio coding / yhteensä: 9
viite: 1 / 9
« edellinen | seuraava »
Tekijä:Paunonen, Lari
Työn nimi:Measurements in Perceptual Annoyance of Audio Coding Artifacts
Audionkoodausartifaktien ärsyttävyyden mittauksia
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:2013
Sivut:ix + 73 s. + liitt. 13      Kieli:   eng
Koulu/Laitos/Osasto:Signaalinkäsittelyn ja akustiikan laitos
Oppiaine:Akustiikka ja äänenkäsittely   (S3004)
Valvoja:Alku, Paavo
Ohjaaja:Bäckström, Tom
Elektroninen julkaisu: http://urn.fi/URN:NBN:fi:aalto-201404301728
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark Aalto  1275   | Arkisto
Avainsanat:annoyance
audio coding
listening test
noise
psychoacoustic measurements
psychoacoustics
speech coding
ärsyttävyys
audionkoodaus
kohina
kuuntelukoe
psykoakustiikka
psykoakustiset mittaukset
puheenkoodaus
Tiivistelmä (fin):Tässä diplomityössä tutkitaan matalan bittinopeuden puhe- ja audiokooderin USACin kehityksessä merkittäväksi koettujen koodausartifaktien psykoakustista ärsyttävyyttä.
Tutkielmassa käsitellään neljää ilmiötä, jotka on eritelty alempana.
Artifaktit mallinnettiin MATLAB(R)-ohjelmistolla ja niiden ärsyttävyyttä arvioitiin kuuntelukokein.
Työn toimeksiantaja on saksalainen Fraunhofer-instituutti, joka tunnetaan muun muassa MP3-koodekin kehittäjänä.Audionkoodauksessa signaaleja käsitellään yleensä noin 20-50 millisekunnin pituisina kehyksinä, jolloin koodausartifaktit voivat vaihdella nopeastikin.
Tämän ilmiön ärsyttävyyttä tutkittiin varioimalla kapeakaistaisen kohinan sekä yksittäisten harmonisten voimakkuutta eri nopeuksilla.
Koetulosten perusteella keskinopea vaihtelu koetaan ärsyttävimmäksi.Harmoninen kaistanleveyden laajennus (harmonic bandwidth extension) on menetelmä, jolla voidaan luoda harmonisia komponentteja rajataajuuden yläpuolelle alkuperäistä spektriä venyttämällä.
Näin audiosignaalin bittinopeutta voidaan laskea, kun ylimpiä harmonisia ei tarvitse koodata eksplisiittisesti, vaan ne voidaan generoida dekoodauksessa.
Koska luotujen harmonisisten joukko on kuitenkin aina puutteellinen, saattaa syntyä vaikutelma ylimääräisestä sävelkorkeudesta (ghost pitch).
Kuuntelukokeessa tutkittiin synteettisillä äänillä, miten tämän ilmiön voimakkuus riippuu äänen perustaajuudesta ja valitusta rajataajuudesta.
Kuulon peittokäyrää voidaan approksimoida tehokkaasti spektrin verhokäyrällä, jota käyttäen itse signaalikehys voidaan siirtää perkeptuaaliseen alueeseen kvantisoitavaksi.
Kvantisointikohinan peittymistä voidaan tehostaa säätämällä verhokäyrän pehmeyttä sen siirtofunktioon sijoitetulla vakiolla.
Työssä esitetään ehdotus tämän parametrin arvoksi.
Sopivasti muokattua verhokäyrää voidaan käyttää myös spektrin voimakkaiden osien vahvistamiseen ja heikkojen osien vaimentamiseen.
Puhesignaaleilla huomattiin, että tällä formanttien korostamisella voidaan peittää kvantisointikohinaa, mutta samalla sointiväri muuttuu epäluonnollisemmaksi.
Tekstissä esitetään malli optimaalisten muokkausvakioiden valitsemiseksi perkeptuaalisen signaali-kohinasuhteen funktiona.
Tiivistelmä (eng):This thesis discusses the perceptual annoyance of several audio coding artifacts that have become of interest during the development of USAC, a new low-bitrate speech and audio coder.
A total of four different coding-related phenomena, all of which are explained below, were investigated in this study.
All artifacts were artificially generated using MATLAB(R) and evaluated in listening tests with approximately ten participants in each.
This work was commissioned by Fraunhofer IIS, Germany - a leader in audio coding technology and the home of MP3.In audio coding, signals are usually processed in frames with a length of 20 to 50 milliseconds, which may cause rapid variations in artifacts.
In our tests, the level of critical-bandwidth noise or single harmonics was altered with various speeds.
The results suggest that moderate-speed variations are considered the most annoying.
Harmonic bandwidth extension is a method that generates artificial harmonics by stretching spectra in frequency.
It is useful in audio compression because upper harmonics need not be encoded explicitly, but can be approximately reconstructed in the decoding phase.
However, the generated harmonic patch will inevitably be incomplete, which may cause a false additional pitch sensation.
The perceived strength of this ghost pitch was examined with synthetic tones as a function of fundamental and crossover frequencies.The masking curve of a signal frame can be efficiently modelled with a spectral envelope.
It can then be used for transferring the frame to the perceptual domain for quantization.
The resulting quantization noise will be less audible if the smoothness of the envelope is properly adjusted in the first place by modifying the transfer function with a constant.
A proposal for the optimal constant value is provided in this study.Strong parts of a signal spectrum can be boosted and weak parts diminished by multiplying the spectrum with its modified envelope.
This technique, known as formant enhancement, enables a better masking of quantization noise, but tends to render the overall tone unnatural.
A model for selecting the optimal spectrum modification parameter values as a function of perceptual signal-to-noise ratio is proposed.
ED:2013-05-21
INSSI tietueen numero: 46724
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI