haku: @keyword laser scanning / yhteensä: 18
hakutulos-lista
viite: 8 / 18
« edellinen | seuraava »
Tekijä:Saari, Timo
Työn nimi:Valtakunnalliset korkeudenmääritysmenetelmät
Height determination techniques for national height systems
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:2013
Sivut:xviii + 94 + [22]      Kieli:   fin
Koulu/Laitos/Osasto:Maankäyttötieteiden laitos
Oppiaine:Geodesia   (Maa-6)
Valvoja:Vermeer, Martin
Ohjaaja:Saaranen, Veikko ; Kaartinen, Harri
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje
sulje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark Aalto  482   | Arkisto
Avainsanat:height system
precise levelling
laser scanning
geoid
korkeusjärjestelmä
tarkkavaaitus
laserkeilaus
GNSS
GPS
GOCE
geodi
Tiivistelmä (fin): Tässä diplomityössä tutkittiin korkeudenmääritysmenetelmiä, jotka voisivat soveltua Suomen seuraavan valtakunnallisen korkeusjärjestelmän luomiseen.
Suomessa on ollut käytössä kolme valtakunnallista korkeusjärjestelmää, jotka kaikki ovat perustuneet tarkkavaaitushavaintoihin.
Tarkkavaaitus on ollut tarkin ja luotettavin korkeudenmääritysmenetelmä jo yli vuosisadan, mutta menetelmällä on merkittävät varjopuolensa.
Valtakunnallisen tarkkavaaituksen suorittaminen on erittäin hidasta, sillä Suomen kokoisen alueen tarkkavaaitus on kestänyt noin kaksikummentaviisi vuotta.

Tutkimuksessa käsiteltyjä korkeudenmääritysmenetelmiä olivat mobiili laserkeilaus (MLS), GNSS-vaaitus (staattinen GPS-mittaus sekä VRS-mittaus) sekä perinteinen tarkkavaaitus.
GNSS-vaaituksien käyttöä tarkkavaaitusta korvaavana menetelmänä on tutkittu Suomessa jo yli kymmenen vuotta sitten, minkä jälkeisenä aikana satelliittitekniikka on kehittynyt huomattavasti.
MLS:n käyttöä ei tiettävästi ole aiemmin tutkittu korkeusjärjestelmiä varten, vaikka laserkeilaustekniikan kehitys on 2000-luvulla ollut valtaisaa.

Valittujen korkeudenmääritysmenetelmien osalta työ jakaantui teoria- ja koeosuuteen.
Teoriaosioissa kuvailtiin menetelmien toimintaperiaatteita sekä soveltuvuuksia korkeudenmääritykseen.
Koeosuudessa havaittiin kullakin menetelmällä kahden tunnetun kiintopisteen valista korkeuseroa, jota verrattiin Suomessa käytössä olevaan N2ooo-korkeusjarjestelman maannousukorjattuun korkeuseroon.

Korkeudenmääritysmenetelmien tulokset erosivat N2000-jarjestelmasta seuraavasti: tarkkavaaitus 0,17 mm (+- 0,27 mm), staattiset GPS-mittaukset -0,31 mm (+- 3,44 mm) ja 1,29 mm (+- 3,73 mm), MLS-mittaukset -5,22 mm ja 6,67 mm (+- 16,24 mm) sekä VRS-mittaus 10,65 mm (+- 12,46 mm).
Tarkkavaaitus oli tuloksien puolesta ehdottomasti tarkin ja luotettavin menetelmä.
Staattisten GPS-mittauksien tulokset olivat kohtuullisen hyviä, kun huomioidaan, että mitattujen kiintopisteiden sijainnit olivat varsin haasteellisia satelliittimittauksille.
Lisäksi käytetty laitteisto havaitsi pelkästään GPS-satelliitteja.
MLS-tuloksien keskiarvo erosi N2000-järjestelmästä ainoastaan 0,73 mm, mutta MLS:n mittausepävarmuus (+- 16,24 mm) ja hajonta olivat huomattavan suuria.

Tätä diplomityötä voidaan pitää alustavana tutkimuksena mainituille menetelmille.
Jotta voidaan tehdä päätöksiä Suomen tulevasta korkeudenmääritysmenetelmästä, on tehtävä laajempia kenttäkokeita, joissa menetelmien tarkkuutta, aikatehokkuuksia ja erityisesti MLS:n erityisominaisuuksia pystytään selvittämään.
Tiivistelmä (eng): The aim of this research was to study different height determination techniques that could be used for the creation of the next national height system of Finland.
There have been three height systems in the history of Finnish surveying, which have been based on the traditional precise levelling.
For over a century, precise levelling has been the most accurate and reliable height determination technique, although it has its downsides.
Creating a national height system with precise levelling is an extremely slow process, as in Finland it has been taken approximately twenty-five years.

Height determination techniques that were studied in this research were the mobile laser scanning (MLS), GNSS-levelling (static GPS-measurement and VRS-measurement) and the traditional precise levelling.
In Finland GNSS-levelling has been studied for the national height system more than a decade ago.
Since that time, satellite techniques have been greatly developed.
Using MLS for this kind of concept is a quite new approach, even though laser scanning has been one of the fastest growing techniques in the field of surveying.

The research was divided into two sections: theoretical and practical.
The techniques were described in the theoretical section, where also their usability for height determination was studied.
The practical section consists of field measurements where height differences between two height benchmarks were measured with all of the techniques in question.
The resulted height differences were compared to the height difference from the present national height system of Finland, N2000.

The results differed from the N2000 in the following way: precise levelling 0,17 mm (+-0,27 mm), static GPS-measurements -0,31 mm (+- 3.44 mm) and 1,29 mm (+- 3,73 mm), MLS -5,22 mm and 6,67 mm (+- 16,24 mm) and VRS-measurement 10,65 mm (+- 12,46 mm).
The precise levelling was the most accurate and reliable technique as predicted.
Static GPS-measurements were quite reasonable especially when we take into account, that the surroundings of the benchmarks were pretty challenging for satellite measurements and only GPS-satellites were observed.
The average height difference from MLS differed only 0,73 mm from the N2000, but the uncertainty (+- 16,24 mm) and the scatter of the measurements were remarkably high.

The results of this master's thesis can be held as a preliminary study for the techniques in question.
In order to make decisions about the most optimal height determination technique for the next national height system of Finland, we should expand this study into a much larger test fields.
Then we could get a better picture of the accuracies and the time efficiencies of the studied techniques and explore the special characteristics of the MLS.
ED:2013-09-11
INSSI tietueen numero: 47209
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI