haku: @keyword monitoring / yhteensä: 53
viite: 9 / 53
Tekijä:Hyttinen, Miia
Työn nimi:Alueellinen virtaaman ja paineen mittaus vesijohtoverkoston vuotojen vähentämisessä
Regional flow and pressure metering in leakage reduction in water distribution networks
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:2013
Sivut:113 s. + liitt.      Kieli:   fin
Koulu/Laitos/Osasto:Yhdyskunta- ja ympäristötekniikan laitos
Oppiaine:Vesihuoltotekniikka   (Yhd-73)
Valvoja:Vahala, Riku
Ohjaaja:Kyrönseppä, Raisa
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark Aalto  9032   | Arkisto
Avainsanat:water distribution network
leakage
monitoring
management
active leakage contol
district metering
DMA
vesijohtoverkosto
vuotavuus
vuotavuudenseuranta
aktiivinen vuotavuudenhallinta
aluemittaus
Tiivistelmä (fin): Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän (HSY:n) vedenjakelujärjestelmän vuotavuustunnusluvut kertovat korkeasta vuototasosta.
Vuotovesimäärää voidaan pienentää aktiivisella vuotavuudenhallinnalla, johon kuuluu osana vuotavuudenseuranta.
HSY:ssä vuotavuudenseuranta on päätetty toteuttaa alueellisena virtaama- ja painemittauksena, jota kutsutaan jatkossa aluemittaukseksi.

Aluemittaus on vuotavuudenseurantamenetelmä, jossa vesijohtoverkosto jaetaan erillisiin kulutusseuranta-alueisiin, joilla on pysyvä, määritelty raja.
Alueelle tuleva ja alueelta lähtevä virtaama mitataan, ja näiden perusteella voidaan laskea alueellinen vedenkulutus, vesitase ja vuototaso.
Yön minimikulutuksen seurannalla voidaan havaita alueellisen vuototason muutokset.
Vedenkulutuksen, etenkin yön minimikulutuksen, perusteella voidaan laskea alueellinen vuototaso ja seurata sen kehittymistä.
Alueellinen kulutusmittaus parantaa myös ymmärrystä vedenjakelujärjestelmän toiminnasta ja verkoston osien erityispiirteistä.

Aluemittauksen suunnitteluohjeet on pääosin laadittu Englannissa, eikä niiden katsottu soveltuvan suomalaiseen vesijohtoverkostoon sellaisinaan.
Suunnitteluohjeiden soveltuvuutta suomalaisiin olosuhteisiin arvioidaan Espoon aluemittauksen tuottaman datan avulla.
Kirjallisuuden ja datan analyysin pohjalta tuotetaan suomalaiseen vesijohtoverkostoon ja erityisesti HSY:lle sopivat suunnittelukriteerit aluemittauksen toteuttamiseen.
Suunnitteluohjeiden ohella annetaan suosituksia järjestelmän käyttöön ja vuotavuudenseurantaan.

Mittausalueet muodostetaan ensisijaisesti verkoston rakenteen perusteella.
Yksiselitteisiä aluekoon raja-arvoja ei voida antaa, mutta suositeltu enimmäiskoko määritellään.
Alueen kokoa mitataan asukasluvulla, jonka perusteella määräytyy alueella havaittavien vuotojen suuruus, ja verkostopituudella, joka vaikuttaa vuodon paikallistamisaikaan.

Analyysia tehtäessä havaittiin joitakin selviä tiedonsiirtoon ja -käsittelyyn liittyviä ongelmia, kuten tiedon katoaminen tiedonsiirtokatkosten aikana ja säilytettävän virtaamadatan epätarkkuus.
Tämän perusteella annetaan HSY:lle toimenpide-ehdotuksia aluemittauksen tiedonsiirron toteuttamiseen.

Aluemittaustietoa hyödyntäen laskettiin Espoon mittausalueiden vuototaso, josta havaitaan, että alueiden välillä on suuria eroja.
Analyysin perusteella kuvataan tyypillisen mittausalueen toimintaa ja mittausalueiden kulutuksen tulkintaa vaikeuttavia tekijöitä.
Tyypillisiksi ongelmiksi havaitaan asiakkaiden vedenkäytön suuri vaihtelu, suuri läpivirtaama ja joillakin alueilla mahdollisesti vuotavat aluerajat.
Analyysin perusteella annetaan suosituksia vuodonetsinnän kohdistamisesta, mittausaluerajojen tiiviyden tarkistamisesta ja suurten vedenkäyttäjien reaaliaikaisesta kulutusmittauksesta.
Tiivistelmä (eng): Leakage indicators of the water distribution system of Helsinki Region Environmental Authority (HSY) are showing high leakage.
Leakage can be reduced by active leakage control, which involves leakage monitoring.
Leakage monitoring in HSY will be carried out as regional flow and pressure metering, which is usually called district metering.

District metering is a leakage monitoring technology in which the water distribution network is divided into district metered areas with permanent, defined boundaries.
Inflow and outflow are measured in each district to calculate regional water consumption, water balance and leakage level.
Monitoring the minimum night-time flow allows detecting changes in regional leakage level.
Regional consumption metering improves the understanding of the functionality of the water distribution system and the characteristics of different parts of the network.

Most design criteria for district metering have been made in England, and they were not considered to be suitable for Finnish water distribution networks as such.
The applicability of the design criteria is evaluated by analysis of the data produced by district metering in Espoo.
Design criteria for building district metering in Finnish conditions and HSY are produced based on literature review and data analysis.
Along with the design criteria, some suggestions are made for system operation and leakage monitoring.

Districts should primarily be formed based on the network layout.
Definite size limits cannot be set but a maximum recommended size is given.
District size is measured by population, which defines the minimum detectable leak size, and by network length, which affects the time to identify leak location.

Data analysis revealed some problems with data transfer and processing, such as loss of data during data transfer breaks and inaccuracy of the flow data saved in database.
Based on this, some suggestions are made for HSY for the implementation of data transfer of district metering.

Leakage levels of districts in Espoo were calculated based on the district metering data, and big differences among districts were discovered.
A typical district metered area is described based on the analysis, and so are the factors complicating the interpretation of water consumption in districts.
Typical problems are found to be the variation of customers' water use, flow through the area into other districts and, in some districts, boundary valves left open.
Based on this analysis, recommendations are made about focusing leakage location, checking the boundary valves and applying real-time consumption metering on the largest customers.
ED:2013-10-01
INSSI tietueen numero: 47289
+ lisää koriin
INSSI