haku: @keyword elinkaarimalli / yhteensä: 16
viite: 8 / 16
| Tekijä: | Neva, Pekka Erik |
| Työn nimi: | Elinkaarimallilla toteutettujen tilahankkeiden kokonaistaloudellisuuden arviointi |
| Value-for-money assessment of building sector public private partnerships | |
| Julkaisutyyppi: | Diplomityö |
| Julkaisuvuosi: | 2013 |
| Sivut: | vii + 69 + [12] Kieli: fin |
| Koulu/Laitos/Osasto: | Maankäyttötieteiden laitos |
| Oppiaine: | Kiinteistöoppi (Maa-20) |
| Valvoja: | Junnila, Seppo |
| Ohjaaja: | Rajakallio, Karoliina ; Slätis, Carl |
| OEVS: | Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossaOppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa. Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/ Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.
Kirjautuminen asiakaskoneille
Opinnäytteen avaaminen
Opinnäytteen lukeminen
Opinnäytteen tulostus
|
| Sijainti: | P1 Ark Aalto 521 | Arkisto |
| Avainsanat: | public-private partnerships value-for-money assessment design-build-operate elinkaarimalli kokonaistaloudellisuuden arviointi suunnittele-rakenna-ylläpidä |
| Tiivistelmä (fin): | Työ käsittelee elinkaarimallilla toteutettuja tilahankkeita Suomessa. Tutkimuksen pääsiallisena tavoitteena oli tutkia yksittäisen elinkaarimallilla toteutetun kokonaistaloudellisuutta tilaajan kannalta. Tämän lisäksi tutkimuksessa selvitettiin, mitä tarkoitetaan elinkaarimalli-käsitteellä, sekä millä tavalla elinkaarimallilla toteutettujen tilahankkeiden kokonaistaloudellisuutta on arvioitu. Työn tutkimusstrategiana oli tapaustutkimus, jossa selvitettiin yksittäisen elinkaarimallilla toteutetun tilahankkeen, Espoon kaupungissa toteutetun Elinkaari I hankkeen, kokonaistaloudellisuutta tilaajan, eli Espoon kaupungin Tilakeskus-liikelaitoksen kannalta. Tapaustutkimuksessa sovellettiin elinkaarimallin ja julkisen sektorin perinteistä tuotantoa edustavan verrokin vertailuun perustuvaa arviointimallia. Arvioinnissa otettiin huomioon tutkittavan kohteen elinkaarikustannukset ja tuottokyvyt kummankin hankintamallin osalta, jonka lisäksi arvioitiin elinkaarimalliin liittyvän laajemman riskien jaon taloudellista merkitystä tilaajalle. Lisäksi hankintamallien tuottamaa laatua arvioitiin asiakastyytyväisyyskyselyin sekä kvalitatiivisella tarkastelulla. Tapaustutkimuksessa havaittiin, että elinkaarimallin ja parasta julkisen sektorin perinteistä tuotantoa edustavan verrokin kokonaistaloudellisuudessa ei ole suuria eroja. Riskeillä ja hankintamallien tuottoeroilla kompensoitujen elinkaarikustannusten eroksi havaittiin noin prosentti, elinkaarimallin edustaessa edullisempaa vaihtoehtoa. Hankkeiden kokonaistaloudellisuuden selvittämisessä kummankin toteutustavan kassavirtoja diskontattiin samalla korkokannalla. Laatutarkastelu implikoi elinkaarimallin tuottavan parempaa kohteen käyttövaiheen laatua sekä omistajan, että tilaajan kannalta verrattuna julkisen sektorin perinteiseen toteutukseen. Tutkimuksessa käytetty kokonaistaloudellisuuden arviointimalli, joka edustaa yleistä käytäntöä elinkaarihankkeiden arvioinnissa kansainvälisesti, havaittiin osin haasteelliseksi tavaksi arvioida elinkaarihankkeita sen tuottamien tulosten luotettavuuden ongelmien takia. Havainto ei eroa kirjallisuudessa aiemmin esiintyneistä johtopäätöksistä. |
| Tiivistelmä (eng): | This research study examines Finnish public-private partnerships in the building sector. The main objective of the study was to make a value-for-money assessment of a single design-build-operate PPP project in the school sector. Additionally the aim of the research was to explore the concept of PPP and also usable frameworks in assessing value-for-money in PPP projects. The research strategy of this study was to explore a single PPP project by the means of case study. The case selected for the assessment was a school PPP project, encompassing renovation and extension works as well as the design and operation functions in three schools. A Finnish framework for value-for-money assessment, comprising of a PPP and public sector comparator comparison was used in the case study. The value-for-money assessment framework took into account the lifecycle costs and the differences in the income-generating abilities of the procurement models. Also, a risk adjustment was made for the public sector comparator. The value-for-money assessment also included a comparison of quality, consisting of a small survey study and qualitative research. The findings of the value-for-money assessment indicate that the procurement methods under examination did not significantly differ from each other in terms of value-for-money to the public sector. The results of the final net present cost comparison were in favour of the PPP alternative, but only by approximately one percentage. The comparison of the quality of the two procurement systems implied a better realized level of quality in the PPP alternative, from the viewpoint of the owner (the municipality) and the occupants (in this case the school staff). The value-for-money assessment framework used in the case study was found to be somewhat problematic in evaluating the performance of PPPs in terms of validity of the assessment. This finding correlates with the findings of previous studies concerning the assessment of PPPs. |
| ED: | 2013-12-02 |
INSSI tietueen numero: 47507
+ lisää koriin
INSSI