haku: @supervisor Oittinen, Pirkko / yhteensä: 327
viite: 5 / 327
Tekijä:Hakola, Ville
Työn nimi:Videosekvenssin pituuden ja vääristymän sijainnin vaikutus havaittuun laatuun
The impact of video sequence length and distortion position in perceived quality
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:2013
Sivut:67 s. + liitt. 4      Kieli:   fin
Koulu/Laitos/Osasto:Perustieteiden korkeakoulu
Oppiaine:Viestintätekniikka   (T-75)
Valvoja:Oittinen, Pirkko
Ohjaaja:Nuutinen, Mikko
Digitoitu julkaisu: https://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/101089
OEVS:
Digitoitu arkistokappale on julkaistu Aaltodocissa
Sijainti:P1 Ark Aalto  1797   | Arkisto
Avainsanat:video quality
quality assessment
video database
temporal video quality
videon laatu
laadun arviointi
videopankki
videon temporaalinen laatu
Tiivistelmä (fin): Aikaisemmissa videon laatututkimuksissa on saatu selville, että videosekvenssin loppupään laatu vaikuttaa videon muita osia enemmän kokonaislaatuarvioon.
Nämä tutkimukset ovat kuitenkin koskeneet pääosin vain tietyn pituisia videoita.
Työn tavoitteena oli selvittää, miten videosekvenssin pituus vaikuttaa kokonaislaatuarvioon, kun vääristymä on sijoitettu videosekvenssin alkuun, keskelle tai loppuun.

Tutkimusta varten kuvattiin videoita, jotka mahdollistivat eripituisien videosekvenssien vertailun, koska videokontenttien sisältö ei vaihdellut merkittävästi sekvenssin aikana ja koska sekvenssit olivat tarpeeksi pitkiä.
Tulosten perusteella vääristyneen osuuden suhteellinen pituus videosekvenssissä vaikutti siihen, miten voimakkaasti sekvenssin loppupäätä painotettiin arviossa.
Videon pituudella (l0s, 20s tai 40s) ei tulosten perustella ollut vaikutusta tähän.
Jos vääristymän pituus oli puolet videosekvenssin pituudesta, sekvenssin lopussa sijainneella vääristymällä oli alentava vaikutus laatuarvioihin.
Jos vääristymän pituus oli neljäsosa tai kahdeksasosa sekvenssin pituudesta, vääristymän sijainti ei vaikuttanut havaittuun videon laatuun.

Tutkimuksen tulos osoittaa, että videon laatua mittaavien algoritmien suorituskykyä voidaan parantaa, jos videokuvia painotetaan eri suhteessa.
Tutkimuksen perusteella painottava funktio on laadittava suhteessa vääristymän suhteelliseen pituuteen ja sen sijaintiin.
Työssä pohdittiin, että mahdollisesti vääristymän voimakkuus on myös otettava huomioon funktion laadinnassa.

Tutkimuksessa luotiin videopankki, joka sisältää tutkimuksessa tuotetut videot sekä subjektiivisen laatuarviodatan.
Videopankki on vapaasti käytettävissä, ja sitä voi hyödyntää jatkotutkimuksissa.
Tiivistelmä (eng): Previous video quality studies have found that quality at the end of video sequence has higher impact in overall video quality assessment than quality of other parts of sequence.
These studies have although only concerned specific video lengths.
The aim of this thesis was to study how video sequence length affects in overall video quality assessment when the distorted frames are at the beginning, in the middle or at the end of sequence.

The videos, shooted for this study, made it possible to compare different video sequence lengths, because the video content did not change during the sequence and because the sequences were long enough.
The results showed that relative distortion length have an effect on how strongly the sequence end is weighted in assessment.
The sequence length (l0s, 20s or 40s) did not have an effect on this.
If the distortion length was half of sequence length, distortions at the end of sequence have degrading effect in assessment.
If the distortion length was quarter or eighth of sequence length, the distortion position did not have an effect on perceived video quality.

The results show that accuracy of video quality assessment algorithms can be improved if video frames are weighted by weighting function.
Based on this research, the function has to be made in relation to relative distortion length and its position.
It was discussed that distortion intensity needs possibly also to be taken into account in weighting function formation.

The video database, created for this study, consists of produced videos and subjective assessment data.
The video database is free to use and it can be utilized for further research.
ED:2014-01-08
INSSI tietueen numero: 48314
+ lisää koriin
INSSI