haku: @keyword auralization / yhteensä: 9
viite: 1 / 9
« edellinen | seuraava »
Tekijä:Laukkanen, Perttu
Työn nimi:Evaluation of Studio Control Room Acoustics with Spatial Impulse Responses and Auralization
Tilaimpulssivasteen ja auralisaation soveltaminen äänitarkkaamoakustiikassa
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:2014
Sivut:viii + 73 s. + liitt. 15      Kieli:   eng
Koulu/Laitos/Osasto:Sähkötekniikan korkeakoulu
Oppiaine:Akustiikka ja äänenkäsittely   (S3004)
Valvoja:Lokki, Tapio
Ohjaaja:Tervo, Sakari
Elektroninen julkaisu: http://urn.fi/URN:NBN:fi:aalto-201404231722
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark Aalto  1023   | Arkisto
Avainsanat:auralization
small room acoustics
studio control room
room impulse response
spatial decomposition method
auralisaatio
huoneakustiikka
studiotarkkaamo
tilaimpulssivaste
kuvalähdehajotelma
Tiivistelmä (fin):Työn sisältö jakautuu kahteen osakokonaisuuteen.
Työn ensimmäisessä osassa sovelletaan tila-aikavastetta äänitarkkaamoiden varhaisen äänikentän tutkimiseen.
Työssä mitattiin 13 huoneen tilaimpulssivasteet, sekä paikannettiin varhaiset akustiset heijastukset kuvalähdehajotelma-menetelmällä.
Tila-aikavasteiden avulla tarkasteltiin äänitarkkaamoiden varhaista äänikenttää, ja huomattiin visualisointien kuvaavan intuitiivisesti tarkkaamoiden akustisia ominaisuuksia sekä tuovan tehokkaasti esille eroja eri tarkkaamoiden välillä.
Heijastusten tarkempaa tutkimista varten toteutettiin käyttöliittymä, jolla pystyttiin tarkemmin visualisoimaan varhaisia heijastuksia eri ajanhetkillä.
Toisessa osassa työtä jokaisen mitatun tarkkaamon äänikenttä koostettiin kuvalähdehajotelman perusteella kaiuttomassa huoneessa, ja tarkkaamoita vertailtiin kuuntelukokein.
Kuuntelukokeisiin osallistui 15 äänituotannon ammattilaista, joista 12 oli miksaajia ja 3 masteroijia.
Koehenkilöiden tehtävänä oli ensin parivertailun avulla selvittää mikä tarkkaamo parhaiten sopisi heidän työhönsä ja toiseksi kertoa perustelut valinnoilleen haastattelussa.
Lopuksi tarkkaamoita kuunneltiin yksitellen, ja koehenkilöt kuvailivat omin sanoin jokaista tarkkaamoa.
Tulokset osoittivat, että keskimäärin miksaajat pitävät akustisesti kuivista tarkkaamoista, ja heille tärkeitä asioita ovat jälkikaiunta-aika sekä stereokuvan tarkkuus.
Toisaalta masteroijat pitävät hieman kaiuntaisemmista tarkkaamoista, ja heille taajuusbalanssi on tärkeä tekijä.
Miksaajilla preferenssi näytti myös muuttuvan yleisesti siten, että kaiuntaisella musiikilla pidettiin hieman kaiuntaisemmista tarkkaamoista, ja kuivilla äänitteillä kuivista tarkkaamoista.
Preferenssissä oli myös vaihtelua koehenkilöiden välillä.
Tiivistelmä (eng):The scope of this thesis is divided to two main parts.
Firstly, this thesis presents the use of spatiotemporal visualizations to study the early acoustic reflections of studio control rooms.
Spatial impulse responses of 13 rooms were measured and acoustic reflections tracked with Spatial Decomposition Method (SDM).
Spatiotemporal visualizations of each control room-loudspeaker combination were then analyzed.
In addition, a tool for more exact tracking of acoustic reflections was implemented.
Spatiotemporal visualizations were found to intuitively describe the early sound field in control rooms, and connections between room treatments, geometry and spatiotemporal visualizations could be drawn.
Secondly, this thesis studies the preference of studio control rooms among professional mixing engineers.
To enable A/B comparison between different control room-loudspeaker combinations, rooms were auralized on the basis of SDManalysis.
In the listening tests, auralizations were played back with 30-channel loudspeaker system in an anechoic chamber.
The preference test was conducted in a form of pair comparison, where subjects listened to the auralizations, and chose the room in which they would prefer to work.
After the preference tests, subjects were interviewed to reveal their arguments behind the preference decisions.
Also each control room was listened to individually, and mixing engineers were asked to describe the acoustics of each room with their own words.
Finally, the results of the listening tests and their connections to spatiotemporal visualizations are discussed.
The results of the listening tests clearly showed that mixing engineers prefer acoustically dry rooms.
Accurate stereo image and the amount of room reverberation were the most important factors for them.
In contrast, mastering engineers seemed to prefer more lively rooms and the frequency balance was the most important factor for them.
The preference rating seemed also to vary between different music samples.
ED:2014-05-04
INSSI tietueen numero: 48954
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI