haku: @supervisor Saari, Arto / yhteensä: 93
viite: 14 / 93
Tekijä:Kärkkäinen, Risto
Työn nimi:Conceptual Knowledge Management Framework of Comprehensive Residential Development
Aluerakentamisen tietämyksen hallinnan järjestelmät
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:2014
Sivut:135 + 9      Kieli:   eng
Koulu/Laitos/Osasto:Insinööritieteiden korkeakoulu
Oppiaine:Rakennusmateriaalit ja tuotantotekniikka   (IA3001)
Valvoja:Saari, Arto
Ohjaaja:Kemppinen, Jouko
Elektroninen julkaisu: http://urn.fi/URN:NBN:fi:aalto-201408212437
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark Aalto     | Arkisto
Avainsanat:comprehensive residential development
property development
best practices
knowledge management
process management
Aluerakentaminen
kiinteistökehitys
parhaat käytännöt
tietämyksen hallinta
Tiivistelmä (fin):Diplomityöni tavoitteena on luoda systeeminen ja prosessiluonteinen malli aluerakentamisen tietämyksen hallintaan suomalaiselle kiinteistökehittäjille YIT:lle.
Ensimmäiseksi keräsin ja analysoin paikalliset parhaat käytännöt liiketoiminta yksiköistä.
Seuraavaksi loin analyysin ja teorian pohjalta taksonomian aluerakentamisen tietämyksen hallintaan, joka antaa pohjan syventävälle tutkimukselle.
Lopuksi loin mallin kiinteistökehittämisen toimintajärjestelmälle, joka on pilvipalveluihin perustuva tietämyksen hallinta järjestelmä, jossa yhdistyvät projektin hallinnan, dokumenttipankin ja prosessihallinnan toiminnallisuudet.
Järjestin työpajoja ja pyysin ammattilaisia jokaisesta liiketoimintadivisioonasta jakamaan omiin vastuualueisiin liittyviä parhaita käytäntöjä.
Pyysin osallistujia jakamaan tietämyksensä liittyen tiettyyn tavoitteeseen, joista jalostin myöhemmin 16 aluerakentamisen keskeistä tietämysaluetta.
Keskeinen pitkän aikavälin ratkaisu konsernin aluerakentamisprojektien tietämyksen hallintaan on muodostaa projektihallinnan tietämysmalli.
Jotta pystyin muodostamaan tieteellisen perustan tietämysmallille, hyödynsin kirjallisuutta systeemi- ja prosessiajattelusta sekä projektinhallinnasta.
Tutkin myös variaatioita aluerakentamisen liiketoimintaympäristöissä ja yleisiä teollisuusalan ja projektijohtamisen parhaita käytäntöjä.
Diplomityötä varten toteutin empiirisen tutkimuksen projektiorganisaatioiden nykyisistä käytännöistä sekä keskeisistä eroavaisuuksia hanketyyppien välillä.
Lopuksi, analysoin onnistumisia ja haasteita 34 keskeneräisestä tai äskettäin valmistuneesta aluerakentamiskohteesta.
Aluerakentamisen tietämysmalli muodostuu kolmesta prosessijohtamisen ulottuvuudesta: vastuualueet (tekijäulottuvuus), projektivaiheet (aikaulottuvuus) ja tietämysalueet (projektin erillistavoite).
Nykyinen projektien prosessijohtamismalli YIT:llä muodostaa pohjan tietämysmallin kahdeksalle vastuualueelle ja kuudelle projektivaiheelle.
Yleiset projektihallinnan parhaat käytännöt sekä empiirinen tutkimus ongelma-alueista muodostivat tietämysmalliin sisällytetyt 16 tietämysaluetta.
Kaikkein tärkein erityisesti aluerakentamiseen liittyvä tietämysalue on vaiheistuksen hallinta, mikä pyrkii optimoimaan vaihekokoa sekä vaiheiden toteutusjärjestystä ja aloitusajankohtaa.
Jotta voidaan varmistaa tietämyksen hallinnan juurtuminen organisaatioon ja pitkän aikavälin parhaiden käytäntöjen implementaatio ehdotan esitetyn kiinteistökehityksen toimintajärjestelmän DOS:in (Development Operating System) kehittämistä.
Tiivistelmä (eng):The target of my Master's thesis to create systemic and long-term model for Comprehensive Residential Development (CRD) knowledge management for Finnish Real estate Developer, YIT.
First I collected and analysed local best practices in every business units.
Secondly, I created and tested CRD knowledge management taxonomy based on analysis and theoretical framework.
Finally, I developed a systemic concept for a Development Operating System, which is cloud-based CRD knowledge management system.
It is a model for managing best practices continuously, where functions of project management, document repository and process management are integrated.
I organized workshops and asked professionals in each business division to share their best practices related to their areas of responsibility.
The participants were instructed to share their expertise in relation to a particular project target, such as lowering risks or improving quality.
Later, we refined these target areas to 16 knowledge areas of a residential area development.
Key to a long-term solution for corporate knowledge management of CRD is the establishment of the knowledge framework for project management.
In order to build a scientific foundation for said knowledge framework, I consulted theoretical literature on system and process thinking and knowledge management.
Moreover, I studied sample of variations in the business environments of speculative residential development.
We also researched the common best practices of the industry, as well as the Project Management Body of Knowledge.
I also conducted an empirical study in practices in project management and researched key variations in project types.
Finally, I analysed successes of, and challenges in, 34 recently completed or ongoing residential development projects.
The CRD knowledge framework included three process management dimensions: responsibility areas (human dimension), project stages (time dimension) and knowledge areas (project target dimension).
The eight Responsibility areas and six project stages are mainly based on the current process management framework in use at YIT.
However, the 16 knowledge areas are based on industry best practices and the empirical study of the problem areas.
The most important knowledge area specific to residential area development is phasing management, which is a process of optimizing the scope of phases and commencement order and timing of the phases.
In order to ensure the adoption of knowledge management in organisation and the best practices' implementation for the long term, I suggest development of Development Operating System (DOS).
ED:2014-08-03
INSSI tietueen numero: 49531
+ lisää koriin
INSSI